keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Syytettä pukkaa, herra ministeri

Vanhasen Matilla tuntuu olevan taas jotain pieniä epäselvyyksiä lain kanssa.

Tuntuu joskus että toistan itseäni, kun kirjoittelen tämän valtakunnan ykkösmiehen toilailuista jatkuvalla syötöllä, mutta vähän kuten eräs kaimansa, tämäkään Matti ei pysty pysyttelemään poissa ikävyyksistä tai negatiivisesta julkisuudesta.

Mattia epäillään rikoksesta. Sattuuhan tuota. Joillekin vain hieman useammin kuin toisille.
Esitutkinnassa selvitellään nyt, onko rikollista samaan aikaan;

1) Istua Suomen pääministerinä ja olla päättämässä mihin kerättyjä yhteisiä varoja, esim. RAY:n tuloja  käytetään, ja
2) Päättää käyttää edellämainittuja varoja sellaisen säätiön (Nuorisosäätiö) tukemiseen, joka maksaa pääministerille itselleen rahaa vaalitukina.



Kaukaa viisaana miehenä Masa ilmoitti jo ottavansa lopputilin pääministerin hommista (siis jo hyvissä ajoin ennen kuin rikostutkinta aloitettiin) ennen kuin kukaan ehtii ajatella että hän on jonkinlainen oman edun tavoittelija. Nuorisosäätiöstä ja Kaikkosesta ei tässä yhteydessä sen enempää.

Ihmetystä herättää vain eräs eikka, nimittäin se, että muistaakseni kansanedustajalta edellytetään jonkinlaista nuhteettomuutta;



Perustuslaki, 1. luku, 2 § :
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
"Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia."



...mutta tästä huolimatta meillä on pääministerinä kaveri, joka on rosiksessa tai sen uhan alla kolmatta kertaa putkeen kuluvalla neljän vuoden periodilla. Toistuvat epäselvyydet ja jatkuva kädenvääntö lain kouran kanssa liitetään yleisemmin pitkäpartaisiin moottoripyöräilijöihin, ei niinkään raivoraittiisiin hiihtoharrastajiin.




Tarkoittaako tämä sitä, että ministeri ei enää edusta kansaa, ts. on niin paljon meidän turhanpäiväisten tavallisten pulliaisten yläpuolella, ettei hänen tarvitse kiinnostua meidän ininöistämme?

Esitän jälleen itseäni toistaen kysymyksen : Miksi Ihmeessä tätä miestä ei saada pihalle eduskunnasta, ja irti vallan kahvasta?


Epäily sinäänsähän ei lain mukaan riitä syyksi tuomita ketään. Olisiko kuitenkin tulta siellä missä savuttaa?



Rikoslain 40. luku sanoo asiasta seuraavaa:

2 §
Törkeä lahjuksen ottaminen
Jos lahjuksen ottamisessa
1) virkamies asettaa lahjuksen toimintansa ehdoksi taikka toimii tai hänen tarkoituksenaan on toimia lahjan tai edun vuoksi palvelussuhteessaan velvollisuuksiensa vastaisesti lahjanantajaa tai toista huomattavasti hyödyttäen tai toiselle tuntuvaa vahinkoa tai haittaa aiheuttaen taikka

2) lahjan tai edun arvo on huomattava
ja lahjuksen ottaminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä lahjuksen ottamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä lisäksi viralta pantavaksi.



Tulkintaa yllämainitusta :

Tässä tutkittavassa tapauksessa virkamies on pääministeri, samoin kuin myös lahjanantaja on pääministeri.


Eli jos pääministeri toimii edun vuoksi palvelussuhteessaan velvollisuuksiensa vastaisesti (lakiin kirjattuihin velvollisuuksiin ei takuuvarmasti kuulu rahan lappaminen omalle pankkitilille?) pääministeriä itseään huomattavasti hyödyttäen, ja lahjuksen ottaminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, on pääministeri Vanhanen tuomittava vankeuteen 4 kk - 12 kk periodiksi ja lisäksi viralta pantavaksi.


Yksinkertaistetaan vielä : jos Matti Vanhanen ohjaa viranhaltijana verovaroja itselleen, hän syyllistyy törkeään lahjontaan ja joutuu linnaan 4 - 12 kuukaudeksi sekä viralta pantavaksi.

Lain edessä kaikki ovat tasavertaisia. Saapa nähdä taas.


-Pastori-

tiistai 19. tammikuuta 2010

Missejä ja laulajia

Ei sillä, etteikö ulkonäöllä ja laulajana toimimisella olisi jotain yhteistä rajapintaa, mutta...

"Missi-Essi yrittää nyt onneaan laulajan uralla" (IL 19.01.2010)


Nykyään julkkikseksi pääseminen on kaiken A ja O. Ennen wanhaan jos kakaroilta kysyi, mitä heistä tulee isona, vastaus saattoi olla vaikkapa avaruuslentäjä tai esim. roska-auton kuljettaja.

Tänä päivänä vastaus (pissis-ssssuhahduksella tietysti) on ziis niinqu julkkis. Ihqua. Ziis Daa, ihan oikeesti.




Oikeesti on tunnetusti Finlandersin kappale. Missi-Essi oli kuulemma laulanut missikilpailun finaalissa lyhyen pätkän kyseisestä kappaleesta. Kävi vain niin, että kyseinen teos on ollut jo pitkään "finaalissa", kun taas varsinaisen finaalin meni ja voitti lyhyt pätkä, Pumpasen Viivi.

Susanna Turja valittiin toiseksi perintöprinsessaksi. Hän lauloi Beatlesia.


Essi perustelee laulajan uran valintaansa sillä, että hän on tenhyt sitä jo kauan ennen kuin missijuttuja. Nainen on 19-vuotias. Vankka ammattitaito tien päältä lienee siis jo olemassa. Monihan lauleskelee jo ala-asteikäisenä. Missijuttuja en lähde edes arvailemaan, mutta ilmeisesti niitä Essi ei kuitenkaan ole harrastanut kuin vasta esimerkiksi yläasteella?

Essin ura julkkiksena ei suinkaan pääty vielä tähän. Hän on ehtinyt jo piipahtaa Idolsissa, Osallistunut Huippumalli Haussa -ohjelmaan, voittanut Suomen Neito-tittelin, kertonut 7 päivää -lehdelle joutuneensa häirikön ahdistelemaksi, juhlinut Pete Parkkosen kanssa, uskonut Iltalehdessä parisuhteeseensa, tehnyt mallin töitä ja asunut Turussa.

Hän ei kuitenkaan halua, että hänet yhdistetään perinteisessä mielessä laulavaan missiin.


Julkkispotentiaali on päivänselvä. Kipin kapin levyttämään ja sopimaan kiertueaikatauluista. Odotan innolla sitä päivää kun Vesa-Matti Loiri tai vaikkapa A.W.Yrjänä päättävät valita missin uran.

...Tarkemmin ajatellen, unohdetaan koko juttu.

Jos kaikesta huolimatta tie julkkikseksi ei aukea, Essillä on hyvältä kuulostava varasunnitelma : hänellä on tarkoituksena lukea kirjanpitäjän opinnot loppuun ja työskennellä opintojen ohessa kaupan kassalla.



-Pastori-

perjantai 15. tammikuuta 2010

Musamaailman pohdiskelua part IV

Kulkurit suuntaa studioon alkavana viikonloppuna. Tarkoitus on äänitellä tulevaisuutta silmällä pitäen nippu singleteoksia, joita julkaistaan sitten tasaisin väliajoin pitkin kuluvaa vuotta. Hyviä kappaleita on tullut ulkopuolisilta säveltäjiltä aikamoinen kasa, ja materiaalia on myös omasta takaa syntynynt viime aikoina, jos ei nyt kiitettävästi, niin ainakin tyydyttävästi. Single-kerrallaan-konseptissa on äkkiä ajatellen kovastikin järkeä. Levyistä on nimittäin tullut jossain määrin kertakulutustavaraa, myynninedistämiseen tarkoitettua promomateriaalia, joita jaellaan keikkailun yhteydessä kiinnostuneille.

Taannoin CD-levyn julkaisu oli harvinaista herkkua, johon ei ihan joka peräkylän elviksellä ollut mahdollisuutta taloudellisesti, tekniikasta nyt puhumattakaan. Moinen on historiaa, kuka tahansa pystyy äänittämään, masteroimaan ja painamaan nipun hengentuotoksiaan pihalle kotiPC:ltään ainakin jonkinlaisella laadulla. Mac-miehet älkööt vaivautuko tässä kohtaa aloittamaan sitä ikuista debaattia. Pitäkää uskontonne. PC on äänitykseen hyvä laite. Piste.

Edesmenneen loisteputki-kakkosen (Neon2) jätkät puhuivat aikanaan jossain haastattelussa, että siihen aikaan kun heillä breikkasi ja levyu leivottiin eetteriin, ostettiin rojalteilla omakotitalo. Nykyisellään saattaa samalla levymyynnillä saada sen verran hiluja kasaan, että saa päivitettyä auton vuosimallia parilla vuodella ylöspäin, jos hyvin käy. Pulla-aika on siis ohi, mitä levyillä rikastumiseen tulee.

Levyjen myynti laskee tasaisesti. Pari vuotta sitten päivätyssä uutisessa mainitaan että alamäki on jatkunut jo viimeiset 7 vuotta. Käyrä tulee tuosta tuskin nousemaan enää perinteisin keinoin, tällä tarkoitan siis sitä myyntisellaista.

Piratismi sekä globaali tarjonta on sitä luokkaa, että levyjä pitäisi myydä kymmeniä miljoonia ennen kuin artistin osuus alkaa tuntua siellä lompakon pohjalla. Se ei ole kovin realistinen tavoite, jos lauletaan kielellä, jota puhuu ja ymmärtää 0,083 prosenttia maailman väestöstä.

Tästäkin luvusta voidaan vielä karsia suurin osa, koska aniharva pääsee sellaiseen radiosoittoon, että edes viideosa väestöstä tietäisi mikä bändi eetterissä milloinkin sydänsurujaan vollottaa. Leipä on siis palasina maailmalla, ja jos musiikilla haluaa tienata, on oltava valmiina kiertämään peräkylien tavernoja ja lavoja hyvin ahkerasti.

Lauri Tähkä ja kumppanit rynkyttivät päätä karjalan mäntyyn hyvinkin 15 vuotta ennekuin mänty antoi periksi. Täytyy nostaa hattua heille, jotka ovat jaksaneet tarpoa tämän pitkän suon halki ja päässeet pinnalle tehden sellaista taidetta, mihin oma sydän uskoo. Harvalla riittää moiseen pitkäjänteisyyttä, ja monet valitsevatkin sen helpomman tien - takuukaupallisen tusinan tuottamisen englannin kielellä. Onhan tällä tavaralla aina isot globaalit markkinat. Miksi tehdä vuosikausia töitä, kun voi tulla tähdeksi yhdessä yössä? kuuluu Anna Abreu kysyneen.

Toivotamme onnea projektille. Maailma on iso paikka tähdenlennoille ja sellaiseksi pyrkiville. Ammattitaito vaatii aina vuosien työn.


-Pastori-

keskiviikko 13. tammikuuta 2010

Takkeja ja tikkatauluja

Suomalaista työelämää tammikuussa 2010:

Ennen muinoin väännettiin vitsiä lapioon nojaavista kunnannmiehistä jotka eivät tehneet mitään ja taisipa Spede vääntää vitsiä tikkataulun avulla reseptejä arpovasta lääkäristäkin.

Todellisuus on tarua ihmeempää; Nykyisin tikkaa heitetään lentokentän taukotiloissa matkustajien laukkujen seistessä, kun taas liukuhihnalta paljastuu tapauksia, joissa reseptejä arpovat kaikenkarvaiset auervaarat pitkin Suomea. Valelääkäritapauksen paljastumisen jälkeen ei kulunut kuin pari päivää, kun roskiksia tonkivat journalistit löysivät jo lukemattomia epäpäteviä lääkäreitä ja hoitajia ympäri maata. Ei siinä tikanpoika kauas puusta putoa.

Jälkikäteen oltiin herttaisen yhtä mieltä siitä, että 23-vuotias lääkäri herätti epäilyksiä jo pelkästään sillä, ettei hän pitänyt lääkärin takkia työaikana.

Nettimielipiteet ovat taas välittömästi tilanteen tasalla, 75% vastanneista ei luota suomalaiseen terveydenhuoltoon. Ehkäpä pitäisi järjestää jokin yhteinen ihmisiä lähentävä tapahtuma, joka vahvistaa tätä järkkynyttä luottamusta. Viime vuonnahan meillä järjestettiin esim. tämä sikajuhla, jossa jonotettiin pakkasessa terveysaseman ulkopuolella ja vedeltiin naapurin äijää turpaan.

Toisaalta tietyt paikkakunnat ovat jo valmiiksi kaiken arvostelun ulkopuolella - esim. Kokkolassa on taannoin kunnostauduttu mm. leikkaamalla potilaalta terve käsi vioittuneen sijaan ja allekirjoittanutkin on saanut kokea miltä tuntuu kun suuhun mätänevää kulmahammasta arvellaan viisaudenhampaaksi (samalla kun sitä koputellaan instrumentin kahvalla vipuvoimaa pahemmin säästelemättä).



Nyt on taas aika juhlia - suomalaisilla on uusi kohkaamisen ja taivastelun aihe, kun ei noihin lääkäreihinkään voi enää luottaa. Onpahan siellä luulotautisten polilla sitten jotain jutunaihetta kun jonotellaan pari tuntia muiden sikaflunssaisten joukossa.

-Pastori-

maanantai 11. tammikuuta 2010

Uusi vuosi, uudet kujeet

Uutta vuotta pukkaa, ja kroonisesta julkaisuvajeesta kärsinyt nöyrin palvelijanne alkaa heräillä horroksestaan. Tätä kirjoitetaan itäsuomalaisen baarin syövereistä punaviinilasillisen lämmitellessä vatsanpohjalla.

Toista vuotta näitä kurnutuksia on nyt tullut julkaistua. Palautetta on tullut vähän, mutta pääosin myönteistä. Kritiikkiä on esiintynyt lähinnä julkaisujen pitkäpiimäisyydestä (Älä sellaista Liirum-laarumia! -Pulkkinen) eli kansanomaisesti sanoen siitä, että jahkailen ja pyörittelen asioita liikaa, kun vahvuuteni lienee kuitenkin tosiasiassa kuolettavien brittikomediatyylisten onelinereiden laukojana. Toinen kritiikin aihe on ollut epäsäännöllisen laiska julkaisutahti.

Kaksi kärpäshärkästä yhdistelemällä päättelin siis, että nämä laadulliset ongelmat saa parhaiten ratkaistua siten, että julkaisee useampia tekstejä, joiden mittaa karsitaan raa'alla kädellä, ja yritetään olla vähemmän konservatorio-tiedonjyvä-pyhämies-pedestaalilla-besserwisserimäisen hauskoja, ja pyritään sen sijaan vittuilemaan rehellisen kansantajuisesti asioille ja ajankohtaisuuksille, niin kuin periaatteessa tähänkin asti.

Tästä on hyvä jatkaa.

Uusi vuosi alkaa hienosti, käsiaseiden täyskieltoa puidaan taas julkisuudessa koska eräällä skhupollilla alkoi kupolli himmenemään, ja hän päätti ratkaista kaikki tunne-elämän kommunikaatiovaikeutensa ammuskelemalla kauppakeskuksessa. Tony Halme näytti että perisuomalainen mies ei jää kakkoseksi tässäkään urheilulajissa ja poistutti itsensä eduskunnan eläkeläisten muonavahvuudesta. Eräänlainen morbidi tasapeli siis etelä- ja perussuomalaisten välillä. Tavallaan hienoa, että psyykkiset ongelmat eivät tunne kieli- tai kulttuurirajoja.

Pääministerin vaihdostakin odotellaan. Vanhanen kärsii verenkierto-ongelmista jaloissaan ja vetäytyy mökilleen hakkaamaan halkoja. Mainittakoon että alkoholin nauttiminen parantaa ääreisverenkiertoa. Jos maailmassa on yhtään huumorintajua, Paavo "Paavali" Väyrynen tulee paikkaamaan Masan lähdöstä syntyvää pökkelötyhjiötä ja aloittaa kuudennenkymmenennen ministerivuotensa. Pavesta tulee väkisinkin mieleen Frederik, joka on myös ikuinen kolmekymppinen. Nuorekkuus on valttia.

Jäämme innolla seuraamaan jatkoa.

Tähän väliin kiproiskis ja hyvää alkanutta vuotta koko joukkueelle. Palataan asiaan!


-Pastori-