Tiskaustieteen Tohtorit

Mitä tulee kun yhdistetään synkkä messuaminen työvoimapulasta käsitteeseen nimeltä koulutusinflaatio ja lisätään mausteeksi soppaan Jutta Urpilainen, maahanmuutto, globaali taantuma, sekä noin pari-kolmesataatuhatta työtöntä ? Todennäköisesti melkoista tuubaa. Tästä lähtee.


Riemastutin itseäni keittämällä kupin kahvia ja etsimällä Töitä.

Töillähän tarkoitetaan alkuperäisen tarkoituksen mukaan sellaista vastikkeellista toimintaa, joka "tähtää elannon hankkimiseen vallitsevassa taloudellisessa ja sosiaalisessa ympäristössä". Työn alkuperäinen merkitys ei siis täysin vastaa nykyistä markkinatilannetta (helppoheikit rekrytoivat ihmisiä töihin puhumalla viiden tonnin provikoista todellisen palkan ollessa kymmenesosan tästä, kunnes ovi käy ja seuraava piruparka voidaan ottaa sisään höynäytettäväksi).

Kaikesta huolimatta töitä on siis periaatteessa tarjolla. Käytännössä tilanne ei näytäkään sitten niin aurinkoiselta.

Todellisuudessa tilanne näyttää tältä (Ilmotus mol.fi:ssä 26.10.09) :

Astianpesijä, Extremely Nice Job Oy, Lahti

Extremely Nice Job Oy, tuttavallisemmin Enjoy hakee astianpesijää Lahdessa toimivaan elämysruokaravintolaan.

Toivomme sinulta ravintola-alan koulutusta sekä hygieniapassia.



Jos jumalauta ja muut kakkosneloset sentään ASTIANPESUUN tarvitaan ammattitutkinto ja lisäkoulutus, mitä toivoa on enää löytää töitä, jos -

a) olet kapean alan erikoisosaaja joka on saanut potkut (esim. paperiprosessin hoitaja)
b) olet vailla ammattitutkintoa tai työhistoriasi on pätkätöiden sillisalaattia
c) taitosi ovat muutoin vanhentuneet tai vaillinaiset (kaikki yli 2v sitten koulunsa lopettaneet)
d) olet yli 40-vuotias
e) kaikki edelliset ?

Parasta E-ryhmää edustavat Suomeen Afrikan sotakentiltä muuttavat pakolaiset jotka ovat edellämainittujen lisäksi vielä luku-, kirjoitus- ja kielitaidottomia. Heillä ei olisi edes nousukauden aikana realistisia mahdollisuuksia päästä minkäänlaisiin töihin, saati sitten nyt kun markkinatalouden apokalypsia tungetaan joka kotiin tv:stä, radiosta ja lehdistöstä.

Ymmärrän kyllä, että kun työmarkkinoilla on epätoivoinen tilanne, ns. myyjän markkinat, haluaa yrittäjistö ottaa kermat päältä, ja rekrytoida mahdollisimman päteviä henkilöitä yritykseensä töihin. Mutta tarvitaanko ojankaivuuseen, paskan lapioimiseen, betonisäkkien kantamiseen, tai vaikka hampurilaisten paistamiseen ihan aikuisten oikeasti joku kusen polttama diplomi - eikö oikeasti ole tärkeämpää, että ihmisellä on halu tehdä Töitä elantonsa eteen sen sijaan että hän makaa sossun rahoilla kotona odottelemassa että se kukkasommittelun erikoisohjaajan paikka Utsjoella tulee hakuun?



Jutta Urpilainen on poliitikko. Hän johtaa puoluetta nimeltä SDP joka on ihmisten asialla. SDP:n kotisivuilla mainitaan että "sossuille" on tärkeää työ, oikeudenmukaisuus, heikoista huolehtiminen sekä rauha ja solidaarisuus. Katsos pirua, tämähän kuulostaa hienolta.

Työnteon ja oikeudenmukaisuuden käsitteistä kertoo omaa kieltänsä Jurpilaisen taannoin suustaan päästämä sammakko, jonka kantava ajatus on se, että kaikki alle kolme tonnia kuussa tienaavat ovat Suomessa köyhiä. Työntekoon SDP haluaa kannustaa laskemalla veroja. Verohelpotuksen tuntuvin vaikutus on kuitenkin juuri siellä, missä rahaa on ennestäänkin liikaa.

Koska kaikki ovat köyhiä, SDP:llä on paljon alamaisia, jotka tarvitsevat sossuämmiä päätään silittämään - voi teitä pikku mussukoita, kun teilä ei ole edes raukoilla rahaa. Työllisyyden parantamiseksi voitaiisin kehitellä esim. nopeasti oikeaa ammattitaitoa kartuttavaa koulutusjärjestelmää (muurariksi 6 kuukaudessa oppisopimuksella valtion tuella) eikä mitään siivoushygieenikon teorian pitkää oppimäärää yliopistossa á 6 vuotta (poissa silmistä, poissa tilastoista).

SDP:n varapuheenjohtaja Maria Guzenina-Richardson sen sijaan haluaa poliittiseen kenttään aktiivisempaa keskustelua maahanmuutosta. Hän on huolestunut siitä, kuinka heikko tietämys kentällä on "maahanmuuton haasteista".

Luulisi, että nykytilanteessa haasteita olisi ihan riittämiin kotimaan kentälläkin, ilman että tarvitsee ryhtyä huolehtimaan muidenkin maiden heikommista sen rauhan ja solidaarisuuden kustannuksella.


Vai onko SDP:n herrasväen kuten muidenkin eliittikansalaisten mielestä tarkoituksenmukaista, että meillä on reservissä muutama satatuhatta köyhää, joita voi pompottaa, kurssittaa, alistaa ja pakottaa töihin aina tarvittaessa? Mariakin on yksityisyrittäjä. Hän on varmasti ajatellut näitä asioita myös yrittäjyyden näkökulmasta. Missä on kontrolloitua epätoivoa, siellä on halpaa työvoimaa. Jos tässä ajatusketjussa on rahtunenkin totuutta, ei kannata enää ihmetellä minkä takia tavallisia kansalaisia ei enää juuri äänestäminen kiinnosta.

Olin taannoin ruotsinlaivalla soittohommissa. Kun laiva saapui satamaan, alkoi keltapaitaisten siivoojien joukkoinvaasio. Siivoojien haasteellisena tehtävänä oli siivota risteilymatkustajien jäljet tunnin satamassaolon aikana. Keltapaidoista noin 90 prosenttia oli maahanmuuttajia, ja loput nuoria pätkätyöllistettyjä naisia.

Tässä siis tulevaisuus pähkinänkuoressa - eliitti syö rapuaamiaisia ja köyhät kusiaiset korjaavat jäljet?



-Pastori-

Eläminen kielletty

Olipa kerran kaukana pohjoisessa Kiukkula-niminen maa, jonka eräässä syrjäisessä Keski-Laimealan läänissä sijaisevassa Apparilan kylässä sijatsevassa elementtitalossa aloitteli eräs Niilo Nahjus varovaisesti aamutoimiaan.

Hän sipsutteli hiiren hiljaa extrasoft-aamutohveleissaan laittamaan itselleen kofeiinitonta aamukahvia ja vihannespuuroa, varoen samalla visusti herättämästä avovaimoaan Saija Saamatonta. Saija oli nokosilla 16-tuntisen hoitopäivystyksensä jälkeen ja tarvitsi varmasti hieman lepoa.


Perheen silmäterä Pirjo-Petteri Saamaton-Nahjus torkkui suloisesti sohvalla kuolan tahrima pää Playstation 3:een liimautuneena. Niilo-isi hymyili ylpeää vajakin hymyään, maistoi rasvattomia, suolattomia ja mauttomia eineksiään ja napsautti television auki.


Välittömästi eteisestä kuului kolahdus, kun naapurissa asustava vanhapiika Eija Ryhmy-Jortikka paiskasi joka-aamuisen noottinsa postiluukusta. Aina valpas naapuri huomautti, että taloyhtiön järjestyssääntö kieltää metelöinnin ennen kello kuutta aamulla. Niilo kiikutti A4:sen pinoon muiden joukkoon ja vilkaisi samalla kelloa, joka osoitti kellon toden totta olevan vasta 5:57. Ohimennen Niilo mietti voisiko asiasta valittaa, tai voisiko heippalappuja käyttää vaikkapa sytykkeinä, mutta muisti sitten grillaamisen olevan sakkojen uhalla kielletty.



Tv:stä tuli jo hyvää vauhtia mainoksia, joilla rahoitettiin YLE:n aamuhoureita, koska taannoin pakolliseksi määrätty mediamaksu ei millään riittänyt kattamaan nousevia kustannuksia. Parhaillaan ruudussa pyöri vaalimainos, jossa näkyi ehdokkaan numero valkealla pohjalla 15 sekunnin ajan. Muunkaltaiset vaalimainoksethan oli nähkääs kielletty. Mainontaa koskivat muutenkin nykyään melko tarkat säännökset, eikä puhettakaan että nykyäajan laatu-tv:stä tulisi jotain DNA:n törkysovinistisia puumamainoksia jostain Panutytöistä nyt puhumattakaan. Sellaiset oli jyrkästi kielletty.

Sopivaisuussäännöt täyttävä neliraajahalvaantunut Buddhalainen rantaruotsalainen eunukkitransvestiitti TV-juontaja (kaikenlainen syrjintä oli kielletty) kertoi aamun uutisissa, että hallituksen esitys oli mennyt yksimielisesti läpi pääministerin päätöksellä.

Tästä päivästä alkaen kaikki julkiset mielipiteet olivat nyt virallisesti kiellettyjä. Niilo Nahjus nyökytteli ymmärtäväisesti päätään. On hienoa että meistä pidetään huolta niin ei itse tarvitse tehdä vaikeita päätöksiä elämässä. Pirjo-Petteri mölisi unissaan ja kaatui sohvalta lattialle jatkamaan prinssessan uniaan.



Niilo sai lopulta terveysvaikutteiset elintarvikkeet niellyksi ja nousi pistäytyäkseen vielä wc:ssä ennen lähtöään. Hänen olisi tehnyt mieli huuhtoa pahvisen elintarvikkeen maku suustaan kraanavedellä, mutta se oli terveysviranomaisen määräyksestä kielletty. Niinpä hän tyytyi käyttämään vesi- ja energiakiintiönsä wc:n huuhtelemiseen sekä parranajoon pimeässä.



Niilo alkoi tehdä lähtöä, avasi ikkunan ja kiipesi ulos lumihankeen. Porraskäytävässä metelöiminen kun oli taloyhtiön päätöksellä ankarasti kielletty.

Ulkona Niilo törmäsi Jorma Yrjö-Röykkiöön, viriiliin eläkeläiseen joka oli vastuussa taloyhtiön parkkipaikkojen valvonnasta. Jorman tuorein ylpeydenaihe oli omakätisesti ulko-ovelle tehtailtu komea "kerjääminen ja kaupustelu kielletty"-kyltti, sekä tietysti monet muut taloyhtiön selkärankaa, moraalia ja yhteisiä pelisääntöjä vahvistavat jämerät uroteot.

Niilo kuunteli hieman hämillään, kun Jorma kertoi, että hänen autonsa oli takavarikoitu, sillä kaikenlainen pysäköinti kaupunkialueella sekä alle 6kk vanhoilla saastuttavilla autoilla ajo oli kielletty. Auton saisi kuulemma noutaa nelinkertaista Dieselveroa ja toimistomaksua vastaan poliisilaitokselta.




Niilo ei moisesta masentunut, vaan päätti pyöräillä töihin. Pyöräillessä sai terveellistä liikuntaa, sekä kahdet sakot - jalkakäytävällä ajo kielletty, sekä pyöräilykypärättä ajaminen kielletty-nimikkein. Niilo hymyili epätervettä hymyä poliisille, jolle pään aukominen oli niin ikään sakkojen uhalla kielletty.

Työpaikalla (jossa työkavereiden kanssa puhuminen, facebookin käyttö, radion kuunteleminen, tupakoiminen, ylimääräisten taukojen pitäminen, myöhästyminen, innottomuus, maalaisjärjen käyttö, sekä seksuaalisen häirinnän tunnusmerkit täyttävä vastakkaisen sukupuolen kanssa rupatteleminen oli kielletty) Niilo painoi pitkää päivää innokkaasti ja yrityksen arvoihin sitoutuen, kunnes sai potkut hieman ennen kello kuutta illalla. Kävi ilmi, että työajan käyttäminen ei-innovatiiviseen toimintaan kuten henkiökohtaisen sähköpostin lukemiseen oli kiellettyä.



Niilo-parka masentui kovasti menetettyään jo kolmannen perättäisen määräaikaisen työsuhteensa surkeasti koeajalla, ja lähti samalta istumalta kapakkaan hukuttaakseen murheensa. Matkalla hän päätti ostaa pussikaljaa ja tupakkaa, joiden hankinta lähi-Lidlistä osoittautui ongelmalliseksi - tupakan myynti tiskillä oli kokonaan kielletty, ja keskikaljakin oli nykyään naapurin lintukotomallin mukaan laimennettu kakkoskaljaksi. Helan går.

Niilo löysi lopulta myyjättären avustuksella Lidlin kellarista askin Malrboroa ja osti pussillisen kakkosta, (jonka myynti ilman haittaveron lisäveroa oli kielletty) ja tilasi taksin. Matkalla taksikuski pysäytettiin ja sakotettiin, koska autossa tupakointi, kännykät, alkoholijuomien juominen, sekä kuljettajan kanssa puhuminen oli - kuinka ollakaan - kielletty. Lisäksi auton alkolukon verot olivat jääneet maksamatta, joten luvanvarainen taksiautoilu oli tämän asiantilan korjaamista ennen ehdottomasti kielletty.

Kapakassa Niilo sai eteensä muovimukillisen porkkanamehua.

Tyrmistyneelle Niilolle selvitettiin, että sosiaali- ja terveysministeriön asetukslla kaikenlaisten vaarallisten aineiden käsittely ravintolatiloissa oli kielletty. Porkkanamehulle oli saatu poikkeuslupa, kun oli kirjallisesti todistettu, ettei henkilökunnassa ole ainuttakaan porkkanalle allergista ihmistä töissä. Porkkanan läsnäolosta kuulemma varoitettiin myös ravintolan ulkopuolella asianmukaisin kyltein.

Niilo yritti vielä tappaa tylsyydeltä terän pelaamalla hedelmäpeliä, mutta pelaaminen ilman rekisteröitymistä oli jo kielletty.



Niilo laahusti kotiin.

Eteisen pöydällä oli viesti Saijalta, joka oli jo lähtenyt töihin. Pirjo-Petteri oli kuulemma otettu taas vaihteeksi sosiaalitätien huostaan koska hänen kengännauhansa olivat olleet auki pakkasella, ja hän oli käyttänyt sopimatonta kieltä koulun opinnonohjaajaa kohtaan.

Saija muistutti myös, että uudenvuoden aatoksi pitäisi jo hakea nippu suojalaseja, sekä luvat kiinanpommeille, nakeille ja perunasalaatille, ja että Niilo voisi hakea purkillisen laktoositonta, rasvatonta maitoa samalla kun käy lunastamassa auton ja hakemassa Pirjo-Petterin kotiin kriisipalaverista.

P.S. Muistathan uuden kolmenkympin nopeusrajoituksen, kypärän, airbagin, liivit ja turvavyön? Turvallista matkaa, pusi pusi!





-Pastori-