torstai 18. syyskuuta 2008

Kriisiä pukkaa.

Talous on romahtamaisillaan, paniikki leviää ja hirmumyrskyt repivät yhdysvaltojen rannikoita. Pörssi romahtaa ja maailmantalous kaatuu. Taitaa olla varapresidenttiehdokas Paliniltakin (ei siis se kotimainen Miss. ) yhteydet yläkertaan poikki - kovin tuntuu herra koittelevan.

Ei silti, herrat ovat koitelleet paitsi peruskekkulin pinnaa, myös lompakkoa jo pitkään. Nyt perikansalliseen kateuteen perustuva ilouutinen lehdistössä tuntuu olevan se, että isommatkin herrat saavat kerrankin selkäänsä ja oikein miljarditolkulla. Voi sitä riemun määrää, kun menee kerrankin muillakin huonosti.

Kaikki on toki suhteellista. Ameriikan tietoguru Bill Gates voi vielä huoletta laittaa kermajuustoa leivän päälle 58 miljardin henkilökohtaisella omaisuudellaan.

Warren Buffet -niminen arvopaperisijoittaja omistaa hulppeat 50 miljardia. On kuulemma ilmoittanut antavansa tästä hyväntekeväisyyteen 30 miljardia, kunhan kerkeää.

Suomi OY:n vuosibudjetti on noin 45 mrd €.



Verrannon vuoksi pari uutista maailmalta:

AIG, toinen vaikeuksissa oleva jenkkirahoitusyhtiö pelastetaan 60 miljardin lainapaketilla. Japanin pankki laittaa 10 miljardia taloussekoilun tasauttamiseen. Venäjä tuuppasi isoille yhtiöilleen 30 miljardia. Raha liikkuu ja setelit kahahtelevat.


Nämä kaverit Gates ja Buffet voisivat toisin sanoen perskohtaisesti rahoittaa koko maailmantalouden vakauttamisen niin halutessaan. Siinä esimerkkiä niille, jotka luulevat tekevänsä vaikutuksen uudella urheiluautolla.



Mistä tälläinen talouskriisi sitten on peräisin?

No, tähän syitä on tällä hetkellä haettu samaisesta maanosasta missä kyseiset herrat vaikuttavat. Iso wanha luottoyhtiö Lehman Brothers meni kilinkolin ja sijoittajat kauhistuivat. Oh, brother. Pörssikurssit paukkuvat pitkin maailmaa ja maailmantalous näyttää kuulemma synkemmältä kuin aikoihin.

Riippuu jälleen katsantokannasta. Tavalliset ihmisethän tämän lystin ovat tähänkin mennessä maksaneet joko persenahallaan, velkojensa koroilla tai verokarhun lämpimällä syleilyllä jossa monesti lukee Hyvää Joulua, maksa x euroa ulosoton uhalla.


Toisin kuin annetaan ymmärtää, talouden hyvinvointi ei ole ihan täysin kollektiivinen asia. Seurausten osalta kyllä, mutta annas olla kun pitäisi lähteä saalista jakamaan.

Tämä on kuin käänteinen versio vanhasta sadusta, jossa ankkaemo leipoi kakkua. Työ ei maistunut kenellekään, mutta kakun olisivat halunneet syödä kaikki. No, markkinatalous toimii toisin päin. Kaikki tekevät työtä, ja lopulta röyhkein kusipää varastaa kakun ja syö sen itse.



Otetaanpa muutama esimerkki siitä kuinka talousvaikeudet ratkaistaan varastamalla:

Ameriikan finanssikriisi sanoo pum ja luontaistuote leviää kuvainnollisesti tuulettimeen - maailmantalous toimii maksajana. Pieleen meni. Kaikki maksavat. AIG pelastetaan keskuspankki FEDin lainalla ja tämä hyväntahdonlähettiläs / avustaja pöllii vakuudeksi 80% osakkeista ja firman omistukset. Toisin sanoen vakuudeksi asetetaan koko firman omaisuus. Yksi voittaa, koko maailma maksaa.



Metsäteollisuutta käsittelinkin jo viime artikkelissa. Simppeliä, ihmisten työllä tehdään tulosta osakkeenomistajille, ja tehtaat pannaan kiinni että omistajat saavat vielä vähän lisää rahaa.
Jo tehdyt 30 miljoonan investoinnit eivät haittaa menoa. Samaan jätteenpuristimeen vaan työntekijöiden kanssa, saadaan edullista biodieseliä koneeseen ja kurssi luistaa. Casualties of War. Pikkurahoja suurella hiekkalaatikolla.



Investoinneista taasen päästään aasinsiltaa eteenpäin. Finnair onkin mielenkiintoinen tapaus. 2007 puolella yhtiökokouksessa kerrottiin kuinka tullaan tekemään

"...merkittäviä investointeja, koneisiin ja ihmisiin, palveluun ja laatuun. Vähän aikaa sitten julkistamamme historiamme suurin investointiohjelma on siis ennen kaikkea investointi tulevaisuuteen."

Aivan aivan. Nythän Finnair on kiinnostunut tekemään jatkopanostuksia ostamalla SAS:n pitkänmatkan reitit pois kuljeksimasta. Irtisanomisilla säästyneillä rahoilla voi nähkääs kätevästi kohentaa liiketoimintaa ilman että osakkeen kurssi laskee. Tulos pysyy hyvänä kun varastetaan työntekijöiltä ja siirretään osakkeenomistajille. Vähän niinkuin Robin Hood toisin päin. Osinkoja Finnair jakoi viime vuonna 30 miljoonaa €, vaikka vähän tiukka vuosi olikin.

Pankitkin ovat lähteneet apajille mukaan, Nordea etulinjassa. Niin kauan kun kaikki on hyvin, imetään verta vain hyvän tavan mukaisesti, kuppaamalla korkoja yrityksiltä ja asuntovelallisilta. Sitten iskee kriisi, ja jottei pankki itse joutuisi maksutalkoisiin, ehdotetaan naama peruslukemilla että pöllitään vaje takaisin yrityksiltä ja yksityisiltä muuttamalla sopimuksia yksipuolisesti. Perusteena hinnankorotuksille on pitkään jatkunut finanssikriisi, mikä huomattiin vasta nyt, kun menee muutenkin vähän huonosti.


Jälleen eräänlainen nurinkurin käännetty toimintamalli. Vertaa vaikkapa RAY:een. Kaikkien rahapelaajien panoksista kertyy potti, joka jaetaan suurimmaksi osaksi yleishyödylliseen toimintaan.

Nordea taasen pelaa itse kalliita rahapelejä, väittää olevansa yleishyödyllinen laitos, ja nylkee keplotteluunsa tarvitsemat rahat asiakkailtaan. Sopimuksella tai ilman. Jos Nordea tekee voittoa, en usko että se keventää kenenkään asuntolainoja.




Niin sitä pitää. Kuluttajan tulee kuitenkin olla rauhallinen ja maltillinen. "Sijoituksia ei kannata myydä ja omaa rahankäyttöä pitää mietttiä" toteaa eräskin asiantuntija. Pitää myöskin harkita ulkomaanmatkojaan tarkasti.

Ainoa sijoitukseni on Galaxie-biljardipubin viikkokisojen häntäpäässä, ja mitä rahankäyttöön tulee, valinta esim. uusien vaatteiden ja päivittäisen tonnikala-annoksen välillä on jo valmiiksi mietitty. En myöskään ole varaamassa konkurssilentoja ulkomaille, oman henkilökohtaisen konkurssin välttelemisessä saa lentää ihan riittävästi.


Niin että valmiina ollaan tässä päässä, ei hätäpäivää. Antaa pörssien romahtaa vaan.





-Pastori-

torstai 11. syyskuuta 2008

Raha kasvaa puissa

Hyvää syksyä.



Metsäteollisuus juhlistaa 9/11 vuosipäivää tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä.

Valkeakoskesta tulee nyt sitten toden totta se mansikkapaikka. Hajuhaitat tulevat ainakin vähenemään. UPM tarjoaa rautasaapasta persposkille 150:lle työntekijälle. Kajaanissa vastaava luku on 535. Stora Enso komppaa ja jää hyväksi kakkoseksi 300:lla lähtöpassilla. Mansikoiden keräilyyn jäänee luppoaikaa.


Hassua Valkeakosken tapauksessa on se, että tehtaaseen investointiin hiljattain rapeat 30 miljoonaa euroa. Joko paperihommista tienaa enemmän kuin yleisesti tiedetään, tai sitten joku laskee kannattavuuksia jonkin ihan uuden matemaattisen mallin mukaan jota ei ole vielä julkistettu.

Lujaa menee, rahalla saa ja hevostelemalla pääsee. Ainakin lehtiin siis.

Finnairilla kuulemma annetaan sentään työntekijöille vaihtoehto - palkat alas tai porukkaa pihalle. Joustaa siis pitäisi. Ajatus joustavuudesta on sinäänsä toki kaunis, mutta veikkaan että tämä on yksisuuntainen ovi.


Firmojen ongelma on siis se, että rahaa ja tulosta pitäisi saada. Ongelma on yleinen myös tekijäpuolella, mutta hiukan eri syistä. Osakesalkut kun eivät oikein kartu niillä kympin tuntipalkoilla. Puhuin siis euroista, en kymppitonneista, jos joku sattui erehtymään.

Kenkimällä ei-toivottua ja kallista ainesta ulos yrityksestä osaketsemppaajan salkku sen sijaan pöyhistyy mukavasti. Duunaripuolella lähinnä kallo pullistuu ja pullo kallistuu. Tasan ei käy nallekarkit.



Näitä kun lukee lehdistä, on helppoa päätellä, että suorittavan työn tekijä täällä peräpohjolassa on firmoille lähinnä ylimääräinen rasite josta pitäisi päästä äkkiä eroon. Ovat piru vieköön kalliita, ja haluavat lomia, terveydenhuoltoa ja kaikkea muuta mikä on köyhän salkkumiehen piskuisista tuloista pois. Ja hyvä on muistaa, että kun ulkoistetaan Kiinaan, ne kaikki mielipideongelmat sun muut protestihässäkät ovat Jossain Muualla TM.



Alkusoittoa tämäntyyppiselle touhulle pääsin itsekin maistelemaan 90-luvun puolella, kun kävin Flextronicsin (omaa sukua Kyrel Oy) tehtaalla ns. oikeissa töissä valmistamassa ja tarkastamassa elektroniikkaa. Palkka oli naurettava, muistaakseni 35,35 silloista suomen markkaa tunnilta. Marjoja emme kuitenkaan tuotantokarsinassa poimineet, vaan teimme niska limassa töitä mitä nyt spedeilyltä, häröilyltä ja esimiesten kanssa piilosia leikkimiseltämme kerkesimme. Lähtökohta oli se, että jos työnantaja on vain maksavinaan palkkaa, on kohtuullista että työntekijätkin ovat vain tekevinään töitä.

No, ajelehdin vähän asian ohitse. Päädyin ko. firmaan töihin kun kaveri tiesi kertoa, että rekry on päällä ja kannattaa hakea hommiin. Rekrytointia hoidetetiin silloin myös mainonnalla - Hämeenkyrön maalaiskunta oli täysillä mukana, rinta rottingilla ylpeänä mainostamassa kuinka seudun suurimpiin kuuluva työllistäjä tarjoaa ei 3, ei 30 vaan 300 uutta työpaikkaa!

Kiireisimmät kerkesivät jo antamaan julkisia kommentteja siitä, kuinka tämänkaltainen positiivinen julkisuus saa koko kunnan talouden uuteen nousuun, kun paikkakunnalle muuttaa työn perässä ihmisiä Tamperetta myöten. Anna Erikssonia mukaillen : "Ei, ei se mennyt niin".

Kun pörssivetoinen johtoporras sai miljoonaprojektinsa valmiiksi (Nokiallehan niitä vempeleitä tehtiin, totta kai - julkinen salaisuus) alkoi heiluriovi käymään. Käytännössä koko kapasiteetti painettiin viemäristä alas perheineen ja asuntovelkoineen. Siinä sitten kahvihuoneen seinälle eräs vääräleuka oli laittanut mainoksen jossa luki "ei 3, ei 30 vaan 300 potkunkuvaa perseelle!".



Kyseinen firma on kunnostautunut potkujen antamisessa tämän jälkeenkin vähintään kiitettävästi. (Artikkeleita : 1 2 3 )





Pistää vähän mietityttämään. Pitäisi sitoutua yrityksen arvoihin ja olla nuorekas, kokenut iloinen ja aktiivinen tiimipelaaja että pääsee töihin. Sitten kun pitää sponsoroida jonkun bulgarialaisen osakemiljonäärin uusi purjevene, tingitään sen verran että saat potkut.

Kuka oikeasti haluaa töihin yrityksiin jotka toimivat tällä tavalla? Kuka rupeaa enää ottamaan asuntolainoja ja ostamaan ylipäänsä mitään muuta kuin perusvälttämättömyyksiä jos elää jatkuvasti epävarmuudessa? Kuka juonsi euroviisuja vuonna -89? Ken söi kesävoin?


Musahommissa on se hyvä puoli, että jos esiinnyt hyvin ja yleisö viihtyy, se on mainos joka saa ihmiset "ostamaan" sinut uudestaankin. Ollaan vielä oikeiden asioiden äärellä, eikä ihan vaan pelkästään kyhnyn, massin eli rahan perässä. Bändit ja artistit eivät ole tietääkseni vielä listautuneet Pariisin pörssiin. Lets keep it that way.




-Pastori-

maanantai 18. elokuuta 2008

Alla Venäläisen kuun

Tällä kertaa - hyvät lapset ja lapsenmieliset - puhutaan sellaisesta satuhahmoista kuin rehellisistä poliitikoista ja heidän ihmeellisistä seikkailuistaan todellisuudesta kaukaisessa Median maassa.
Kuin Tolkienin sormuksen saattueella konsanaan, näilläkin Hyväveliringin Ritareilla on kauhiasti vaikeuksia heittää se vertauskuvallinen sormus sinne laavavirtaan ja lähteä kotiin.



Keltään ei ole varmaan jäänyt huomaamatta kuinka rakas itänaapurimme Venäjä hoitaa ulkopolitiikkaansa ja tekee rauhantyötä entisen maakuntansa Georgian maa-alueilla.

Veli Venäläinen (tämä ei tarkoita Tamperelaista katusoittajataiteilija Juha Venäläistä) on ottanut kantaa toimintaansa nykyisessä konfliktissa - ja miksei aiemmissakin - mm. seuraavin perustein: Venäjän kimppuun on hyökätty, Venäjä turvaa rauhaa, Venäjä sotii separatisteja ja / tai terroristeja vastaan.

Ovat siis ottaneet mallia ulkopolitiikan ykkösmaasta Ameriikasta. Vekkuli ex-presidentti Putinhan vittuili taannoin jenkeille Irakin-politiikasta että Bushin ja kumppaneiden hallitus muistuttaa toiminnaltaan entistä Neuvostoliittoa.

No, nyttemmin Venäläiset ovat palanneet ruotuun ja alkaneet puhua pehmoisia jälleen entiseen tyyliin. Venäjä ei ole nykyisen presidenttinsä mr. Medvedevin mukaan esimerkiksi koskaan aloittanut sotaa. Lopettamaan ovat kyllä monesti pyrkineet, kunhan on ensin omat alueelliset intressit (esim 2. maailmansodan aikana ja sen jälkeen noin puoli Eurooppaa) turvattu.

Mainilan laukauksiin syynä olivat Suomalaiset. Georgia hyökkäsi ja Venäjä puolustautui pistämällä sopivasti paikalla olleet tankit rajan ylitse niin että luut rutisevat. Hahmottanette kuvan jota piirtelen tässä.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200808188125216_ul.shtml


Tätä kirjoittaessakin Venäläiset sotilaat - anteeksi siis rauhanturvaajat - perääntyvät siistissä järjestyksessä. Jo kolmatta kertaa konfliktin kuluneen 2 viikon aikana. Ja edelleen väärään suuntaan. Menevät etelään, kun pitäisi palata kotia kohden. Raukkaparoilla lienee edelleen puutteellinen koulutus ja varustus, kun pitää pärjätä noin miljoonan miehen aktiiviarmeijalla ja parinkymmenen miljoonan reservillä Georgialaisten 30 000-päistä valloitusarmeijaa vastaan.

Yritä siinä sitten pitää tulitauosta kiinni, kun julmat Georgialaiset käyvät näin epäreiluilla voimasuhteilla innosta kirkuen kimppuun.


Samaan aikaan kun Venäjä käy tätä ruotuunpalautussotaansa ja hakkaa naapuristaan paskat pihalle, maailma paheksuu nuristen vieressä. Status quo on siis se, että iso herra V tekee mitä huvittaa ja muut narisevat vieressä.


Ihan niinkuin kotimaan asioissakin.


Meillä sen sijaan on iso herra P. Lipponen joka tekee mitä nyt köyhän eläkeläisen tehtävissä on, ja istuu eduskunnan työhuoneessaan veronmaksajien rahoilla kirjoittamassa muistelmiaan ja yrittää vilua ja nälkää kärsien siinä sivussa tienata elantoaan.

Tästä luppoisasta hehhettelijästä tuli kaasuputkiyhtiön johtoryhmään kuuluva konsultti, ja samaan aikaan entisen itäblokin vihatuin suomalainen. Korruptiosyytteisiin herra P. ei vaivaantunut edes vastaamaan, nauroi vain korvat hytkyen elämän keveyttä. Mikäs siinä naureskellessa, kun sekä kansa että pörssiyhtiöt maksavat silkkaa rahaa.

Tästäkin tulee jotenkin Neuvostoliitto mieleen. Tiedä sitten miksi. UKK:n aikaanhan hehheteltiin myös melkoisesti, tosin hiukan eri syistä.

Paavo-setä nauttii senkaltaista luottamusta, että kirjoitushetkellä 95% Iltalehden kyselyyn vastanneista kansalaisista on sitä mieltä, että Lipposen pitäisi ns. suksia v****un eduskunnasta.

http://www.iltalehti.fi/kyselyt/200808188123576_ky.shtml

Samankaltaisia lukemia varmaan tarjoiltiin Vanhasellekin, mutta hehhettelyn tai eroamisen sijaan tämä herra lähti naisystävän kanssa ulkomaille. Parisuhteessa menee kuulemma hienosti, nyt kun se vaalirahoitusasia ei enää jaksa lehdistöä kiinnostaa.


Miksei näitä kekkuleita saada pihalle?



Yhteenvetona : Suomella ja Venäjällä on jälleen paljon yhteistä.

- Raja - edelleen sama kuin se mitä silloin 40-luvulla saatiin sovituksi

- Politiikan hoito - nimittäin se, että isot herrat tekevät mitä huvittaa, ja pienet kulkevat lakki kourassa perässä (tai tankkien edessä) keräämässä sen mitä herrojen jäljiltä jäljelle jää.

- Sonnan puhuminen politiikassa kirkkain silmin, ilman että ketään asetetaan vastuuseen.

- Ja sokerina pohjalla - roisto pääministerinä, toisella maalla entinen presidentti ja toisella entinen presidenttiehdokas. Ja taitavat olla vielä raittiusmiehiä kummatkin.


Tulee vielä ikään kuin verrantona homman toimivuudesta mieleen se vanha kasku:

"Tiedättekö millainen on Venäläinen perseensuristin? Sellainen joka ei mahdu perseeseen, eikä surise." -trad.






-Pastori-

perjantai 8. elokuuta 2008

Lasten Asialla

Pastori palailee pitkältä kesälomalta. Ei sillä, etteikö kesäisin olisi aikaa kirjoittaa, kyse on ollut lähinnä siitä vanhasta Suomalaisesta viisaudesta, joka menee kutakuinkin niin että :

"Jossei oo mitään sanottavaa, ni pidä pääs kiinni."

Nyt kuitenkin löytyi jällleen herkullinen aihe rienattavaksi ja pään kiinni pitäminen olisi kenties ollut jo päiviä sitten suotavaa erinäisten ihmisten taholla.

Kuten tyypillistä, lähestyn taas kahta tyystin erilaista tapahtumaa ja pyrin niputtamaan ne yhteen kohudokumenttiohjaaja Michael Mooren tavoin - siis välittämättä siitä, etteivät ne varsinaisesti liity toisiinsa, ja antaen ymmärtää että ne nimenomaan liittyvät.


Ja tästä lähtee.


Mikä olisi kesäisempää kuin kunnon kaupunkilaisten välinen kiukuttelu?

Ajatelkaa urbaanimiljöötä kesäterasseineen, vähäpukeisia iloisia ihmisiä kittaamassa siideriä ja pitämässä hauskaa. Jos ei tämä herätä kunnon perisuomalaista kateutta, niin ei mikään.

Tampereella rähinöinnin aiheena ovat usein polkupyörät (KLING KLING) kun taas pohjolan jalokivi Helsinki on siirtynyt modernimpana ja tyylitietoisempana kaupunkina sättimään ja säätelemään kaupunkilaisten pukeutumista.


Bikinikielto aiheuttaa eripuraa Helsingissä
5.8.2008 11:02

"Aurinkoa ottaneelta äidiltä kiellettiin bikinit leikkipuistossa, kertoo Helsingin Sanomat. "


Paula Kokkonen - apulaiskaupunginjohtaja ja sosiaali- ja terveystoimen vastaava avainhahmo oli sitä mieltä ettei ole sopivaa kuljeskella bikineissä lasten nähden, kun joku saattaa hämmentyä. Kuulemma lisäsi vielä että ihmisiä on niin monenlaisia. En voisi olla enemmän samaa mieltä jälkimmäisestä.

A.K-vaarivainaan aikoihin - joka myös hoiti apulaiskaupunginjohtajan toimea - sosiaali- ja terveysasioissa keskityttiin vaatimattomampiin asioihin kuten työllisyyteen ja köyhyyden poistamiseen.


Nyt ollaan kuitenkin tyypilliseen moderniin sosiaalitanttamaiseen tapaan huolissaan lapsista.

Lapsille on ehdottomasti syytä opettaa jo pienestä pitäen, että ihmisvartalo ja etenkin alastomuus (edes osittainen) on luonnoton asia, jota on syytä pelätä ja hävetä pienestä pitäen. Omaa vartaloa pitää tarkkailla jatkuvasti, että on varmasti samanlainen kuin muutkin ja sen jälkeen myöhemmällä iällä tajuta tämän olevan mahdotonta ja saada jonkinlainen syömishäiriö tai masennustila jota voidaan pohtia valtakunnanlehdistössä.

On myös kuulemma syytä huomioida, että alastomuus saattaa häiritä etenkin maahanmuuttajataustaisten henkilöiden lapsia, jotka eivät ole tottuneet paljaaseen pintaan.

On myös ilmeisesti ymmärrettävä niin, että jonkun toisenlaisesta kulttuuritaustasta tulevan mahdollinen ärsyyntyminen on vaakakupissa painavampi asia kuin se, että tässä kulttuurissa syntynyttä ihan varmasti harmittaa se, että joku siveyspoliisi kertoo mitä saa pitää päällään ja mitä ei.


Ja sitten toisaalle :

Esitys: poikien ympärileikkaus sallitaan Suomessa

"Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavan lakiesityksen mukaan poikien ympärileikkaus olisi sallittua, kun sen tekee lääkäri vanhemman toivomuksesta ja lapsen suostumuksella."


Tässä kohtaa lapsen edun perään huutelijat asettavat itsensä hiukan outoon valoon.

Käsitinkö oikein - lapsi on kypsä itsenäisesti päättäämään silvotaanko hänen sukuelimensä - mutta voi häiriintyä nähdessään ihmisen jolla on bikinit päällä?

Mitähän Freud olisi tästä ajatellut?

Ote sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän esityksestä:

"Poikaa olisi kuultava ja annettava hänelle riittävät tiedot ympärileikkauksesta ja sen vaikutuksesta hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Pojan mielipide ympärileikkauksesta olisi selvitettävä ja otettava huomioon silloin, kun se hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden on mahdollista. Pojalla olisi oltava oikeus kieltäytyä ympärileikkauksesta. Juutalaisuudessa ympärileikkaus on tehtävä kahdeksantena päivänä syntymästä. Islamilaisuudessa samanlaista aikarajaa ei ole, mutta ympärileikkaus on tehtävä viimeistään ennen puberteetti-ikää."

Odotan innolla selvitystä, jossa Hyssälä ja kumppanit kertovat, kuinka kahdeksan päivän kypsään ikään ehtineelle kerrotaan hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden sopivalla metodilla että täti on nyt sitä mieltä että sinulta leikellään pilistä pala pois.


Voi luoja tätä kansaa ja sen sekopäisiä johtajia.


Uskoisin että lapsia pelottaa kesäistä vähäpukeisuutta enemmän tulevaisuudessa se, että tätä laivaa ohjaa joukko ääliöitä joilla ei ole realiteetin- eikä suhteellisuudentajua, saatikka kykyä ratkaista oikeita ongelmia. Toivottavasti tulevaisuuden toivot jättävät pippeliasioiden ihmettelyn jo ala-asteelle, ettei niitä tarvitse sitten enää eduskunnassa asti käsitellä.

Ei millään hyvällä, Lili Marleen.





-Pastori-