Armolasta kajahtaa

Suomessa on ns. uskonnonvapaus. Se tarkoittaa, että kuka tahansa saa harjoittaa "hyvän tavan mukaisia" uskontoja keskenään tai porukalla ilman pelkoa lynkkaamisesta tahi inkvisiittorin peukaloruuveista. Myös maamme konservatiivisemmat uskonnolliset järjestöt ovat modernisoineet toimintaansa aikojen saatossa ja jättäneet ruuvaamisen vähemmälle.

"Hyvän tavan mukaisen" uskonnollisuuden käsite on hieman häilyvä, mutta esim. saatananpalvonta ja tähän rinnastettavat pahuudet jäävät mitä ilmeisimmin sen ulkopuolelle. Sen sijaan esim. ihmisten eriarvoistaminen, ksenofobia, misogynia, homofobia, kärsimyksen ihannointi ja muut valoisat -ismit nauttivat valtauskonnon puitteissa lain ja yliluonnollisten voimien antamaa suojaa. 


Pistetään pataan vielä ripaus politiikkaa ja sekoitetaan, niin saadaan hämmentävä soppa aikaiseksi.




Parhaat itkunaurut aikoihin politiikan kentällä saatiin kun kirkkoherra Heikki Linnavirta antoi blogissaan 23.5.2012 täyslaidallisen kaikille saatanan riivaamille kulttuurikerman edustajille ja vihreille kannabiksenpolttajille. Törähdys oli kapeakatseisuudessaan häkellyttävä suoritus, mutta varteenotettavaa J-voimaa löytyy kuitenkin vielä paljon kirkkoherraa korkeammilta palleilta, aina ministeriöstä asti.



Sisäministeri Päivi Räsänen on siinä mielessä varteenotettava poliitikko, että hän saa valtuutuksensa paitsi kansalta (huikeat 6 edustajaa eduskunnassa) myös itse Jumalalta, jonka tahdon välikappale hän uskonveljineen ja sisarineen on. Tällaista kotikenttäetua on harvemmalla politiikan ammattilaisella. 

Jumalan tahto on melko vahva poliittinen lyömä-ase asiassa kuin asiassa. Jos joku on eri mieltä kuin uskovainen, on asiasta reklamointi korkeamman voiman suuntaan jokseenkin työlästä. Toiseen suuntaan ongelmaa ei ole - uskova saa tiedon oikeasta ja väärästä suoraan yläkerrasta, eikä millään rationaalisella (lue : maallisella) argumentoinnilla ole minkäänlaista vaikutusta. Vastaväite pysähtyy oikeamielisyyden kilpeen ja tippuu maahan kuin kuoliaaksi kivitetty vääräuskoinen sapattina.


Hyvään illanistujaistapaan kuuluu, ettei kännissä puhuta uskontoa eikä politiikkaa. Ei-niin-kamalan-hyvätapainen Räsänen on viime aikoina käsitellyt sekä kännäämisen, uskonnon että politiikan ja puuttunut siinä sivussa kuolemanvakaviin aiheisiin kuten ravintoloiden aukioloon ja eutanasiaan.


Räsänen näkee ihmisen jonkinlaisena valaistuneena, jumalallisen voiman täyttämänä olentona, joka on erillään muusta elämästä maapallolla. Näin ollen ihmisen kärsimys on jonkin korkeamman voiman tahto, kun taas esim. eläinten kärsimykset voidaan huoletta lopettaa tappamalla. Armoa ei saa siis ihminen toiselle antaa, vaan se on ison J:n heiniä.

Ihmisen tulee sen sijaan selvitä kivuistaan ja kärsimyksistään (vaikkapa syöpähoitojen terminaalivaiheessa) omin ja lääketieteen voimin - jos ei muuten niin vetämällä niin paljon roinaa suoneen, että makaa tiedottomassa tilassa kuolemaansa saakka. Mömmöissä taju kankaalla kuoleminen on siis ihmisarvoista, eutanasia ei. Loogista, eikö totta.

Komppikitaristiksi höpötyksilleen Päivi on saanut toisen uskonnolla päänsä sekoittaneen poliitikon, Timo Soinin. Vekkuliin tyyliinsä Timppa rinnastaa omatahtoisen elämän lopettamisen vammaisten ja eläkeläisten 1940-lukulaiseen joukkotuhontaan. Luulisi natsikortin heiluttelusta tuohtuneen persun ymmärtävän eron, mutta ei. Soinin mielestä vihreän liikkeeen telotuspartiot odottavat verenhimoisina joukkoina lakimuutosta, joka sallii "luvallisen tappamisen". Siinäpä tyylinäyte typerille median edustajille, jotka aina vääristelevät tosiasioita.


Kyseiset uskon puusilmät unohtavat ääliöretoriikassaan yhden oleellisen asian - ihmisen vapaan tahdon.

Jos ihminen itse ei halua jatkaa kärsimistä, ei aistihavaintojen ulkopuolella olevan kiistanalaisen entiteetin tulkinnanvaraisen tahdon pitäisi olla kovinkaan pätevä argumentti tarpeettoman kärsimyksen jatkamiselle. Vielä vähemmän vaakakupissa painaa asiaan liittymättömän itserakkaan ventovieraan ihmisen mielipide.


Palataanpa vielä uskonnonvapauteen.

Ameriikassa, demokratian ja uskonnonvapauden mallimaassa, vaikuttaa eräs mielenkiintoinen uskonlahko, joka palvoo jumalolentoa nimeltään Lentävä Spagettihirviö (The Flying Spaghetti Monster). "Pastafarit"  ovat rekisteröineet uskonlahkon kaikkien jenkkilakien ja asetusten mukaisesti, ja Flying Spaghetti Monsterism on siten hyväksytty viralliseksi uskonnoksi. Ja miksei olisi - onhan lentävästä spagettihirviöstä yhtä paljon kiistattomia todisteita kuin muistakin jumaluuksista. Lahkon erään itävaltalaisen edustajan ajokortissa on jopa kuva, jossa mies poseeraa ylösalaisin oleva pastakulho päässään - virallisessa kuvassa kun saa esiintyä lain mukaan uskonnollinen päähine (yleensä esim. turbaani tms.) päässä.


Mitäs luulisitte syöpään kuolevan sanovan, jos pastakulhon päähänsä kiskonut mielipuoli manifestoituisi kuolinvuoteen ääreen, nappaisi morfiinipiikin hoitajan kädestä ja ryhtyisi sönkkäämään, että kärsimys on spagettihirviön tahto, eikä ihminen saa puuttua asioiden pyhään järjestykseen?


Niinpä.



-Pastori-

Alatyylin Pakinaa

Monesti luullaan, että kesä on sitä aikaa kun kaislikossa suhisee, ja hormoonit jylläävät. Liekö sitten kyse ilmastonmuutoksesta, kun tuntuu alapääasioihin liittyvät soidinkutsut ne vaan jatkavat kaikumistaan kylmän pohjolan lehdistössä. Kylmää ilmaa ja asenneilmapiiriä edustaa napapiirimme ainoan oikean kasvukeskuksen - Rovaniemen - seudulla toimiva Lapin Kansa.

Varsinainen lapin kansahan on sinäänsä aina ymmärtänyt poronkäristyksen, korpikuusen kyyneleen ja kotaromantiikan merkityksen mitä ilmapiirin lämmittämiseen suotuisaksi tulee, mutta isolla kirjoitettuna Lapin Kansan meno muuttuu kalskean sotaisaksi, Telanneketjut kolisevat ja kaikille tulee paha mieli.



Perhearvoja korostavat lestadiolaisseudun toimitukselliset toimihenkilöt ampuvat hormonien jyllätessä itseään nilkkaan, vaikka moisen myllerryksen tarkoitus on kyseisten henkilöiden omastakin mielestä ampua jotain muuta ihan jonnekin muualle. Kuulemma tämä on ainoa kelvollinen tapa määritellä toinen ihminen esim. puolisoksi. Muuten on valehtelija ja ei-kelvollinen ihminen.


Kelvollisuuden määritelmä perustunee johonkin moraalisen selkärangan ja luonnonjärjestyksen sanelemien biologisten seikkojen välimaastoon. Olemme tietyllä kapealla sektorilla samaa mieltä. Allekirjoittaneen mielestä ainakin vaatii tiettyä selkärankaa ilmaista olevansa mielipiteineen keskiajalla, ja perustella sitä kivikaudella. Toinen hieman maallisempi vaihtoehto on sitten se, että joku on arvostelukyvytön idiootti. Tokihan fallos tai sen puute on toki pitkään ollut myös kirkollinen asia, enkä nyt puhu nunnaluostareista vaan ihmisten luutuneista asenteista.


Arvostelukyvyn puutetta ja luonnonläheisiä aiheita on tarjottu myös televisiossa. Kauniit ja reippaat partiotytöt luonnonhelmassa - partionjohtajanaan seksiä vonkaava antisankari - on arvostelijoiden mukaan täysin epärealistinen ja huonolla maulla tehty mainos. Tosielämässä vonkaaja on kotisohvalla kalsareissa istuva antisankari, ja vonkaamisen kohteena ei ole reipas partiotyttö vaan susiruma ylipainoinen vaimo, joka kokee asemansa uhatuksi koska televisiossa annetaan ymmärtää että antisankarimiehellä olisi muka mahdollisuus saada jotain parempaa.


Vastaavasti paremman näköiset naiset kokevat antisankarien lähestymisyritykset loukkaavina.
Aikanaan tietyt kansanedustajat ilmoittivat reilusti juovansa kahvia, mutta nykyään saadaan kauhea haloo aikaan pelkästään ehdottolemalla että laitettaisiin sumpit pihisemään. Eduskunnan miehille aikuisviihde ei ole sallittua edes hotellihuoneissa, puhumattakaan puhelinseksistä toinen käsi tekstikapulan näppäimillä. Jo pelkästään pitkän vetoketjun omaavan asun ihmettely voidaan kokea seksuaaliseksi vihjailuksi.

Sen sijaan kun tytöt ovat siideri-illassa ja muistelevat porukalla Portugalin matkan Ankelon vetoketjun pituutta, se on vain reipasta ja vapautunutta tyttöenergiaa. Ankelo ei ymmärrä suuttua, joko kielitaidottomuutaan, tai sitten siksi että etelässä jossa on aina aurinkoista, ihmiset pysyvät paremmalla tuulella ja tykkäävät toisten ihmisten sukupuoliasioiden taivastelun sijaan esim. panna menemään turistien kanssa. Turisteissa on sitä paitsi se hyvä puoli, ettei niitä tarvitse katsella kotonaan kiukuttelemassa.


Joskus käy niin, että kun on pistetty keskijalalla koreasti, saattaa jälkiseurauksena Suomen kamaralle putkahtaa uusi potentiaalinen veronmaksaja. Nyt on kuitenkin niin, että kun valtakunnan viisaamme päättivät alkaa säätämään hedelmällisyyslakien kanssa, on elämän tuonti ulkomailta ajankohtaista muutenkin kuin etelänmatkan 9 kk jälkipelien muodossa.

Hedelmää etsivät elävät puutteessa, koska kotimaiset toimijat säikähtivät lainkohtaa, jossa vaaditaan hedelmätarhurin yhteystietoja. Toisaalta tänne kylmään pohjolaan on aina ennenkin jouduttu tuomaan hedelmät välimeren maista, joten tilanne tuskin on oleellisesti huonontunut. Kotimainen mölö ei ole koskaan ollut erityisen kovaa valuuttaa naisten keskuudessa, mutta niitäkin tarvittaisiin ilmeisesti lisää, ainakin harrastamaan seksiä itsekseen terkkarin vessassa.

Tähän kun vielä lisätään Big Brother, tv:stä tuttu softporn- ja tirkistelyohjelma, kokonaispaketti näyttää tältä:


Suomessa saa naida, mutta ei nainen naista, eikä mies miestä, eikä mielellään mies naistakaan, paitsi jos on fiksu ja hyväkäytöksinen, joka yleensä tarkoittaa mies miestä. Itseään saa hoidella, mutta ei hotellihuoneessa työmatkoilla, terkkarissa kyllä muttei nimettömänä, tai sitten voidaan naida ihan mitä tai ketä vaan tv:ssä omalla nimellä ja naamalla julkisesti parhaaseen katseluaikaan. Julkinen naiminen sen sijaan on kielletty julkisilla paikoilla, samoin kuin julkinen naimisen ehdottelu, esim. eduskunnassa tai työpaikoilla. Julkiset naiset sen sijaan saavat julkkismiehet erotetuksi tehtävistään samoilla perusteilla samassa paikassa.


Kaikki tämä eri medioissa. Mutta bussipysäkillä ei saa näkyä rintaliivejä, eikä Olvitytöillä saa olla toppia päällä, muistakaa se.







-Pastori-

Äärimmäisen suvaitsevaista kesää

Lukaisinpa taas päivän lehdet joutessani.


Uutisia maailmalta :

- Polttoaineen hinta puhuttaa jälleen lööppilehdistöä. Ennätyksellinen 1,50 € litralta dieseliä rikottiin tänään Mikkelissä.

Noin 8 vuotta sitten omistin valkoisen linttamersun jonka ruttasin kolmostien kallioleikkaukseen noin 100 kilometrin tuntivauhdilla. Syynä moiseen ei ollut dieselin hinta - noihin aikoihin dieselöljy maksoi 0,65 € / litra - vaan inhimillinen ajovirhe ja turha kiire kelistä riippumatta. Voin suositella lämpimästi jos elämä käy tylsäksi. Ei vaiskaan.


Also in the news :
- Phoenix-luotain laskeutuu tutkimaan onko Marsissa joskus ollut älyllistä elämää.

Samaa voisi joskus ihmetellä lukiessaan ihmisten mielipiteitä. Otetaan nyt esimerkiksi nämä kuuluisat proosallisen ajatustenvaihdon kanavat kuten tämä iltalehden keskustelupalsta.



Yritin tutkia palstalta mitä ihmiset ovat mieltä tästä löpön hinta-asiasta, (vaikka tietäähän sen lukemattakin - ajattelin vaan herkutella lukemalla parhaimmat törkeydet) kun eksyin epähuomiossa keskusteluun, jossa kohkattiin kesäisestä aiheesta - uimahallin miessiivoojista.


Tästä pääsemmekin päivän puheenaiheeseen - kuinka kireällä pipon pitää olla, ettei se purista päätä liikaa?

Ihmisten suvaitsevaisuus tai suvaitsemattomuus on mielenkiintoinen juttu. Sen kanssa saa olla koko ajan tarkkana. Jos suvaitset kaiken mahdollisen, homma menee pelleilyksi. Jos taas et suvaitse mitään, olet tiukkapipo idealisti.



Olen aina pitänyt uimisesta, joskaan halleissa ei ole tullut viime aikoina paljon vierailtua. Olen ennemmin kesämökki-, sauna-, olut-, grillimakkara- ja järvi-ihmisiä. Voin silti vakuuttaa, etten ole tähän päivään mennessä nähnyt ainuttakaan miessiivoojaa uimahalleissa. Pitää varmaan käydä useammin naisten puolella kurkkimassa, sieltä niitä (varoitus! K-18!) ** pervoja ** (varoitus! K-18!) nykyään kuulemma löytyy.


Lähdetäänpä näin ollen liikkeelle alapäästä. Alastomuuden kanssa pelaamisessa on nimittäin mahdollista saada suuria konflikteja aikaan.

Oletusarvoisesti me kaikki synnymme tähän maailmaan alasti, vaikka veikkaan että amerikkalaiset miettivät kuumeisesti tähänkin ongelmaan ratkaisua.

Alastomuudesta ja varsinkin seksistä (nämä niputetaan monesti hieman virheellisesti yhteen) on helppo vetää isolla haukulla herne klyyvariin.


Milloin vastustetaan eduskuntamatkailijoiden hotellihuoneita joissa on mahdollista katsella pornoa, milloin taas halutaan kriminalisoida seksin ostaminen - puheenaihe ja poru on aina taattu. Kamala kohkaus puolesta ja vastaan alkaa. Järjen haivenet leijailevat kesätuulessa. Alkaa huuto ja papatus, uhataan poliisilla ja oikeuslaitoksella. Herran tähden, sehän on vaatteiden alla ihan alasti. Miksi näin?

Sukupuolia on kaksi, ja miehethän tietty ajattelevat vain ja ainoastaan alapäällään. Kuten nyt tässä uimahallitapauksessakin nähdään - ajatusmaailma on senkaltainen, että jos mies menee uimahalliin siivoojaksi hän on vähintään perverssi ja pedofiili. Uimahallissa siivoojan ainoa kiireinen työtehtävä näyttää olevan ottaa kuvia alastomista naisista ja myydä niitä pervokavereilleen. Voi hyvät ihmiset.

(Jos kyseessä on nainen, hän on vain sorrettu työntekijä alipalkatussa naisvaltaisessa työssä, sov.huom.)


Liitetäänpä mukaan vielä uskonto, etiikka ja moraali ja hämmennetään soppaa. (Hyi yäk, en syö.)


Eräs entinen Kokkolan aikainen opiskelukaverini kertoi sekavan kuuloisen kaskun entisestä vuokranantajastaan joka kuului ihmiskategoriaan 'syvästi uskovainen iäkkäämpi naisihminen' . Vuokranantaja oli kuulemma eräänä kauniina päivänä hyökännyt omilla avaimillaan sisään naisen asuntoon ja alkanut penkoa tämän tavaroita raivoten samalla jotain tähän malliin :

"Minä tiedän että täällä käy jotain miehiä koko ajan, olen nähnyt pyykkinarulla miesten alusvaatteita kuivumassa. Missä se mies on?"

Kun miestä ei etsinnästä huolimatta löytynyt vaatekaapista, vetolaatikosta, postiluukusta tahikka kylpyammeesta, naisparka poistui tutisten rappukäytävään, minkä jälkeen opiskelukaverini laittoi oven hiljaa takalukkoon ja alkoi selata vuokrailmoituksia.



Suvaitsemattomuutta ja v-mäisiä ihmisiä löytyy kaikkialta ympäriltämme. Katsokaa vaikka. (Jotkut jopa heittelevät kitaristeja jääpalakuutioilla päähän baaritiskin takaa, kuten Tom Tomille kävi ravintola Ukko-Nooassa.)


Jos asutte kerrostalossa, naapurustosta löytyy vähintään yksi kyttääjä joka huolehtii siitä, ettei kukaan tee mitään hänen itse keksimistään järjestyssäännöistä poikkeavaa edesvastuun uhalla. Autopaikat pidetään jumalauta kunnossa ja niille pysäköidään vain kirjallisen luvan kanssa. Lasten hiekkalaatikolla ei ole tarkoitus leikkiä, koska siitä koituu melua ja epäjärjestystä.

Pahimmassa tapauksessa näitä tyyppejä on monta ja niillä on oikein mafia A-rapussa. Läheisessä K-marketissakin myydään jo kiikareita ja kuuntelulaitteita. A4-paperia kuluu ennätysmääriä kun vanhat mustepatruunaprintterit huutavat hoosiannaa läpi yön, kun niitä heippalappuja printataan rappukäytävän ilmoitustaululle. Ne tyypit saavat tukkualennusta tarjouskahvista jota ryystetään läpi yön silmät punoittaen, jotta voidaan ottaa selvää mihin aikaan ja missä kunnossa ihmiset tulevat baarista kotiin. Voidaan nähkääs sitten laittaa muistikirjaan ja kalenteriin ylös, että sinä ja sinäkin yönä kuului kauheaa meteliä.


Jos sen sijaan asutte omakotitalossa, on naapurustossa taatusti joku sellainen reipas velikulta, joka on ihan yhteisen hyvän nimissä ja yhteisiä pelisääntöjä kunnioittaakseen valmis laatimaan maisemakaavan, jonka perusteella sinunkin autokatoksesi maalataan vauvankakan keltaiseksi, jottei yhtenäinen maisemakuva kärsi. Hän käy lenkillä schäefferinsa kanssa aamukuudelta ja kuuluu työtehoseuraan.

Se on se sama kaveri joka sai jo viime syksynä sen yhteispostilaatikkohankkeen jyrätyksi läpi. Siinä on sitten kiva niitä Intrum Justitian kirjeitä laatikosta kaivaessa vähän morjestella naapuria että kuinkas meillä tänään menee.
Grillauksesta ja autojen tyhjäkäynnistä talvisin onkin jo puhuttu edellisessä torikokouksessa.



Sitten toiseen ääripäähän - suvaitsemattomuuden vastakohta ei ole suvaitsevaisuus.

Suvaitsevaisuus on se kultainen meridiaani jota pitkin tulisi kulkea jotta elämä ja muut ihmiset eivät alkaisi kiristää niin kamalasti.


Sen sijaan toinen ääripää on - Äärisuvaitsevaisuus.


Äärisuvaitsevaisuus on tanttasosialismin äärimmäinen ilmentymä. Se tarkoittaa sitä, että kukaan ei saa koskaan tehdä mitään kivaa paitsi kypärä päässä, ja silloinkin vain jos siitä ei tule kenellekään muulle paha mieli.
Peruskoulu ja ihmisten tasapäistäminen ovat näiden ihmisten keksintöjä.


Äärisuvaitsevaiset ihmiset huolehtivat, ettei Panu- ja Olvitytöillä ole vääränlaisia työasusteita päällä, koska joku voi suuttua. (Huolimatta siitä, että maalatessa shortsit + toppi ja saunoessa ns. Aatami on luontevin asuvalinta.)

Äärisuvaitsevaiset ihmiset ovat niin huolissaan toisten kulttuureiden parista tulleiden henkisestä hyvinvoinnista, että traditiona noin viimeisten 850 vuoden ajan vietettyjä joulujuhlia ei voida pitää, koska joku toisin uskova voi pahoittaa mielensä.

Äärisuvaitsevaiset ihmiset yrittävät miettiä asioita niin kuumeisesti kaikkien mahdollisten ihmisten ja ryhmien kannalta, että minkäänlainen toiminta ei ole enää realistisesti ajatellen mahdollista, mutta se ei tunnu menoa haittaavan.

Äärisuvaitsevaiset ratkaisisivat uimahalliongelman tekemällä kiintiöitä, joiden avulla voitaisiin pakottaa työttömiä miehiä siivoamaan uimahallin miesten tilat, kunnes joku heistä keksisi sanoa että se polkee hänen ihmisoikeuksiaan.

Äärisuvaitsevaisia ihmisiä istuu paljon erilaisten sosiaalisten verkostojen päättävissä elimissä. Mukaan lukien televisio. Odotan sitä päivää jona meillä on Kiinalais-Afrikkalaista syntyperää oleva biseksuaali rampa syöpää sairastava sokea krishnalainen televisiojuontaja joka vetää lasten jouluohjelmaa ruotsiksi Pakkasukoksi pukeutuneena ja syö laktovegaaneille tarkoitettua joulukinkkua.

Kukahan siitä sitten hermostuu, sen aika näyttää.


Itse yritän ottaa rennosti ja antaa kaikkien puuhata mielensä mukaan. Ja niin suvaitsevainen olen, että jos se minun karvaisen kaljamahani näkeminen mökkirannassa saa jonkun tolaltaan, en lainkaan pahoita mieltäni, jos kyseinen henkilö tahtoo vaihtaa rantaa.


-Pastori-