Äärimmäisen suvaitsevaista kesää

Lukaisinpa taas päivän lehdet joutessani.


Uutisia maailmalta :

- Polttoaineen hinta puhuttaa jälleen lööppilehdistöä. Ennätyksellinen 1,50 € litralta dieseliä rikottiin tänään Mikkelissä.

Noin 8 vuotta sitten omistin valkoisen linttamersun jonka ruttasin kolmostien kallioleikkaukseen noin 100 kilometrin tuntivauhdilla. Syynä moiseen ei ollut dieselin hinta - noihin aikoihin dieselöljy maksoi 0,65 € / litra - vaan inhimillinen ajovirhe ja turha kiire kelistä riippumatta. Voin suositella lämpimästi jos elämä käy tylsäksi. Ei vaiskaan.


Also in the news :
- Phoenix-luotain laskeutuu tutkimaan onko Marsissa joskus ollut älyllistä elämää.

Samaa voisi joskus ihmetellä lukiessaan ihmisten mielipiteitä. Otetaan nyt esimerkiksi nämä kuuluisat proosallisen ajatustenvaihdon kanavat kuten tämä iltalehden keskustelupalsta.



Yritin tutkia palstalta mitä ihmiset ovat mieltä tästä löpön hinta-asiasta, (vaikka tietäähän sen lukemattakin - ajattelin vaan herkutella lukemalla parhaimmat törkeydet) kun eksyin epähuomiossa keskusteluun, jossa kohkattiin kesäisestä aiheesta - uimahallin miessiivoojista.


Tästä pääsemmekin päivän puheenaiheeseen - kuinka kireällä pipon pitää olla, ettei se purista päätä liikaa?

Ihmisten suvaitsevaisuus tai suvaitsemattomuus on mielenkiintoinen juttu. Sen kanssa saa olla koko ajan tarkkana. Jos suvaitset kaiken mahdollisen, homma menee pelleilyksi. Jos taas et suvaitse mitään, olet tiukkapipo idealisti.



Olen aina pitänyt uimisesta, joskaan halleissa ei ole tullut viime aikoina paljon vierailtua. Olen ennemmin kesämökki-, sauna-, olut-, grillimakkara- ja järvi-ihmisiä. Voin silti vakuuttaa, etten ole tähän päivään mennessä nähnyt ainuttakaan miessiivoojaa uimahalleissa. Pitää varmaan käydä useammin naisten puolella kurkkimassa, sieltä niitä (varoitus! K-18!) ** pervoja ** (varoitus! K-18!) nykyään kuulemma löytyy.


Lähdetäänpä näin ollen liikkeelle alapäästä. Alastomuuden kanssa pelaamisessa on nimittäin mahdollista saada suuria konflikteja aikaan.

Oletusarvoisesti me kaikki synnymme tähän maailmaan alasti, vaikka veikkaan että amerikkalaiset miettivät kuumeisesti tähänkin ongelmaan ratkaisua.

Alastomuudesta ja varsinkin seksistä (nämä niputetaan monesti hieman virheellisesti yhteen) on helppo vetää isolla haukulla herne klyyvariin.


Milloin vastustetaan eduskuntamatkailijoiden hotellihuoneita joissa on mahdollista katsella pornoa, milloin taas halutaan kriminalisoida seksin ostaminen - puheenaihe ja poru on aina taattu. Kamala kohkaus puolesta ja vastaan alkaa. Järjen haivenet leijailevat kesätuulessa. Alkaa huuto ja papatus, uhataan poliisilla ja oikeuslaitoksella. Herran tähden, sehän on vaatteiden alla ihan alasti. Miksi näin?

Sukupuolia on kaksi, ja miehethän tietty ajattelevat vain ja ainoastaan alapäällään. Kuten nyt tässä uimahallitapauksessakin nähdään - ajatusmaailma on senkaltainen, että jos mies menee uimahalliin siivoojaksi hän on vähintään perverssi ja pedofiili. Uimahallissa siivoojan ainoa kiireinen työtehtävä näyttää olevan ottaa kuvia alastomista naisista ja myydä niitä pervokavereilleen. Voi hyvät ihmiset.

(Jos kyseessä on nainen, hän on vain sorrettu työntekijä alipalkatussa naisvaltaisessa työssä, sov.huom.)


Liitetäänpä mukaan vielä uskonto, etiikka ja moraali ja hämmennetään soppaa. (Hyi yäk, en syö.)


Eräs entinen Kokkolan aikainen opiskelukaverini kertoi sekavan kuuloisen kaskun entisestä vuokranantajastaan joka kuului ihmiskategoriaan 'syvästi uskovainen iäkkäämpi naisihminen' . Vuokranantaja oli kuulemma eräänä kauniina päivänä hyökännyt omilla avaimillaan sisään naisen asuntoon ja alkanut penkoa tämän tavaroita raivoten samalla jotain tähän malliin :

"Minä tiedän että täällä käy jotain miehiä koko ajan, olen nähnyt pyykkinarulla miesten alusvaatteita kuivumassa. Missä se mies on?"

Kun miestä ei etsinnästä huolimatta löytynyt vaatekaapista, vetolaatikosta, postiluukusta tahikka kylpyammeesta, naisparka poistui tutisten rappukäytävään, minkä jälkeen opiskelukaverini laittoi oven hiljaa takalukkoon ja alkoi selata vuokrailmoituksia.



Suvaitsemattomuutta ja v-mäisiä ihmisiä löytyy kaikkialta ympäriltämme. Katsokaa vaikka. (Jotkut jopa heittelevät kitaristeja jääpalakuutioilla päähän baaritiskin takaa, kuten Tom Tomille kävi ravintola Ukko-Nooassa.)


Jos asutte kerrostalossa, naapurustosta löytyy vähintään yksi kyttääjä joka huolehtii siitä, ettei kukaan tee mitään hänen itse keksimistään järjestyssäännöistä poikkeavaa edesvastuun uhalla. Autopaikat pidetään jumalauta kunnossa ja niille pysäköidään vain kirjallisen luvan kanssa. Lasten hiekkalaatikolla ei ole tarkoitus leikkiä, koska siitä koituu melua ja epäjärjestystä.

Pahimmassa tapauksessa näitä tyyppejä on monta ja niillä on oikein mafia A-rapussa. Läheisessä K-marketissakin myydään jo kiikareita ja kuuntelulaitteita. A4-paperia kuluu ennätysmääriä kun vanhat mustepatruunaprintterit huutavat hoosiannaa läpi yön, kun niitä heippalappuja printataan rappukäytävän ilmoitustaululle. Ne tyypit saavat tukkualennusta tarjouskahvista jota ryystetään läpi yön silmät punoittaen, jotta voidaan ottaa selvää mihin aikaan ja missä kunnossa ihmiset tulevat baarista kotiin. Voidaan nähkääs sitten laittaa muistikirjaan ja kalenteriin ylös, että sinä ja sinäkin yönä kuului kauheaa meteliä.


Jos sen sijaan asutte omakotitalossa, on naapurustossa taatusti joku sellainen reipas velikulta, joka on ihan yhteisen hyvän nimissä ja yhteisiä pelisääntöjä kunnioittaakseen valmis laatimaan maisemakaavan, jonka perusteella sinunkin autokatoksesi maalataan vauvankakan keltaiseksi, jottei yhtenäinen maisemakuva kärsi. Hän käy lenkillä schäefferinsa kanssa aamukuudelta ja kuuluu työtehoseuraan.

Se on se sama kaveri joka sai jo viime syksynä sen yhteispostilaatikkohankkeen jyrätyksi läpi. Siinä on sitten kiva niitä Intrum Justitian kirjeitä laatikosta kaivaessa vähän morjestella naapuria että kuinkas meillä tänään menee.
Grillauksesta ja autojen tyhjäkäynnistä talvisin onkin jo puhuttu edellisessä torikokouksessa.



Sitten toiseen ääripäähän - suvaitsemattomuuden vastakohta ei ole suvaitsevaisuus.

Suvaitsevaisuus on se kultainen meridiaani jota pitkin tulisi kulkea jotta elämä ja muut ihmiset eivät alkaisi kiristää niin kamalasti.


Sen sijaan toinen ääripää on - Äärisuvaitsevaisuus.


Äärisuvaitsevaisuus on tanttasosialismin äärimmäinen ilmentymä. Se tarkoittaa sitä, että kukaan ei saa koskaan tehdä mitään kivaa paitsi kypärä päässä, ja silloinkin vain jos siitä ei tule kenellekään muulle paha mieli.
Peruskoulu ja ihmisten tasapäistäminen ovat näiden ihmisten keksintöjä.


Äärisuvaitsevaiset ihmiset huolehtivat, ettei Panu- ja Olvitytöillä ole vääränlaisia työasusteita päällä, koska joku voi suuttua. (Huolimatta siitä, että maalatessa shortsit + toppi ja saunoessa ns. Aatami on luontevin asuvalinta.)

Äärisuvaitsevaiset ihmiset ovat niin huolissaan toisten kulttuureiden parista tulleiden henkisestä hyvinvoinnista, että traditiona noin viimeisten 850 vuoden ajan vietettyjä joulujuhlia ei voida pitää, koska joku toisin uskova voi pahoittaa mielensä.

Äärisuvaitsevaiset ihmiset yrittävät miettiä asioita niin kuumeisesti kaikkien mahdollisten ihmisten ja ryhmien kannalta, että minkäänlainen toiminta ei ole enää realistisesti ajatellen mahdollista, mutta se ei tunnu menoa haittaavan.

Äärisuvaitsevaiset ratkaisisivat uimahalliongelman tekemällä kiintiöitä, joiden avulla voitaisiin pakottaa työttömiä miehiä siivoamaan uimahallin miesten tilat, kunnes joku heistä keksisi sanoa että se polkee hänen ihmisoikeuksiaan.

Äärisuvaitsevaisia ihmisiä istuu paljon erilaisten sosiaalisten verkostojen päättävissä elimissä. Mukaan lukien televisio. Odotan sitä päivää jona meillä on Kiinalais-Afrikkalaista syntyperää oleva biseksuaali rampa syöpää sairastava sokea krishnalainen televisiojuontaja joka vetää lasten jouluohjelmaa ruotsiksi Pakkasukoksi pukeutuneena ja syö laktovegaaneille tarkoitettua joulukinkkua.

Kukahan siitä sitten hermostuu, sen aika näyttää.


Itse yritän ottaa rennosti ja antaa kaikkien puuhata mielensä mukaan. Ja niin suvaitsevainen olen, että jos se minun karvaisen kaljamahani näkeminen mökkirannassa saa jonkun tolaltaan, en lainkaan pahoita mieltäni, jos kyseinen henkilö tahtoo vaihtaa rantaa.


-Pastori-