torstai 2. kesäkuuta 2016

Ahkera keskiluokka


Asioita seuranneet ovat kenties huomanneet, että johtavassa asemassa olevat henkilöt, sanotaanko nyt vaikka ministerit, elävät monesti ihan omassa todellisuudessan. Uusin päähänpälkähdys tulee ministeri Petteri Orpolta (kok), joka keksi kesähelteiden lämmittämässä aivokopassaan, että siivoojat kuuluvat nykyään keskiluokkaan.

Kuvassa A-luokkainen pihvi. 
Jos puhutaan keskiluokasta, mieleen tulee väistämättä muutamia asioita, päällimmäisenä tietty varallisuustaso. Keskiluokkaan ajatellaan kuuluvan mm. omistusasunto, pari autoa, koira, puoliso ja 1.7 lasta, kesämökki kaasugrillillä ja sähkövaloilla, sekä jonkun verran pätäkkää pankkitilillä pahan päivän varalle.

Keskiluokkaisuuden määritelmä on lukujen valossa kutakuinkin seuraava: suomalainen mediaanipalkka on 2 946€ kuukaudessa, eli 35 352€ vuodessa (tilastokeskus). Varallisuutta keskiluokkaisella on Ilta-Sanomien aiheeseen liittyvän jatkojutun mukaan 45 109€, eli pauttiarallaa mediaania tienaavan henkilön puolentoista vuoden liksan verran.

Orpo on huolissaan keskiluokasta, koska sitä uhkaa hänen mukaansa kutistuminen. Näppäränä miehenä hän on päätellyt, että koska ongelmaan (vaurauden kasaantuminen yhä harvemmille) ei ole puolueen hyväksymää ratkaisua, voidaan ongelma näppärimmin kiertää muuttamalla todellisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keskiluokkaisia ovat Orpon mielestä oikeastaan kaikki. Ollaanhan samassa veneessä.

Orpon mielestä "ahkeruus on se, mikä määrittelee tämän (keskiluokkaisuuden)". Keskiluokkaa ovat "...ahkerat suomalaiset, jotka opiskelevat päästäkseen työelämään, jotka ovat työelämässä, työttömänä, yrittäjänä, tai sitten seniorit, jotka ovat tehneet pitkän työuran".

Huh huh, mitä sontaa.

Siivooja tupakkatauolla.
Kiinteistöpalvelualan TES:in mukainen taulukkopalkka (palkkaryhmä 2) on 1602€/kk miinus verot. Tämä on siis siivoojan liksa työehtosopimuksessa, 9.95€ tunnissa miinus verot.

Veroprosentteja mukaan sotkematta tällä tuntiliksalla saa painaa mediaanituloon päästäkseen töitä 296 tuntia kuukaudessa. Se on aika paljon, kun ajatellaan että työaikalain mukainen maksimityöaika on 160 tuntia kuukaudessa.

Nyt herää kysymys: Miksi Orpo puhuu puuta heinää?

Mielestäni vaihtoehtoja on kolme, eikä mikään niistä ole lapsille eikä herkille sopivaa kuultavaa.

1) Orpo on ideologiansa uhri, ja näkee kaiken menestymisen vain ja ainoastaan oman ahkeruuden tuloksena, välittämättä palkkarealiteeteista, eroista ihmisten elämäntilanteissa, olosuhteissa, varallisuudessa ja niin edelleen. Eli suomennettuna: hän ei ymmärrä mitä puhuu, mutta on sitä mieltä, että kunhan kaikki työttömät ja köyhät vähän tsemppaavat, maailma muuttuu paremmaksi ja kaikilla menee jee jee.

2) Orpo ei osaa yhteen- vähennys, eikä kertolaskua, ja luvut tuntuvat hänestä käsittämättömän vaikeilta. Tästä syystä hän oikeasti luulee, että siivoamalla tienaa ihan mukavasti. Koska hänellä ei itsellään ole kokemusta siivoojan työstä, hän arvelee että sillä pärjäilee kivasti, jos vaan on ahkera.

3) Orpo tietää mitä puhuu, mutta puhuu sitä silti. Hänen tarkoituksenaan on tietoisesti hämärtää yleistä käsitystä ihmisten varallisuuseroista ja puhua vakuuttavasti paskaa siinä toivossa, että suuri osa ihmisistä nielee koukun sellaisenaan vaivautumatta tarkistamaan tosiasioita. Hän haluaa viestiä, että kotimaisesta paarialuokasta pääsee kyllä reippaalla 16 tunnin päivittäisellä työpanoksella ja että tämä on ihan normaalia.

Selkokieliset uutiset.
Jos ministeri ei ymmärrä edustamansa kansan asioita, hän ei ole pätevä virkaansa. Sama koskee kohtaa 2; mikäli valtiotieteiden maisterin tutkinnon saa suoritetuksi ilman, että hallitsee peruskoulun matematiikkaa, on hallitus väärä työpaikka. Realistisesti meille jää jäljelle vain vaihtoehto kolme, joka alkaa olla väsyttävän tuttu, kirkkain silmin valehteleminen.

Sen viesti on sama, mitä kaaliimme yritetään takoa jatkuvalla syötöllä: kurjuus ja työttömyys on vain asennekysymys, kyllä ahkera töitä löytää. Palkasta ei puhuta, koska tosiasiassa siivoojan palkalla pitää asioida esim. pääkaupunkiseudulla sosiaalitoimiston luukulla joka kuukausi, jos mielii syödä ja asua.

Siteeraan tähän loppuun YUP:ta, joka kiteyttää asian oivallisesti:
"Onhan vapauttavaa joskus leikkisä kanta ottaa, se antaa asioihin perspektiiviä, eikö totta?"


-Pastori-






tiistai 24. toukokuuta 2016

Let's Yritetään


Eikö töitä tunnu löytyvän? Tekisikö mieli päästä lihavan palkkapussin ääreen? Ryhdy yrittäjäksi! Saatat tienata jopa alle 300€ kuukaudessa, ja sillä maksat vuokran, ruoan, asunnon, bensat, sekä kaikki muut mahdolliset ja mahdottomat kulut mitä vastaan tulee. Ai ei houkuttele? Ei haittaa! Teemme sinusta yrittäjän silti, nimittäin väkisin!

Materiaali on testattu pääosin kansanedustajilla.
Tuossa taannoin, 15.12.2015 hyväksyttiin uusi työttömyysturvalaki. Kun lakia valmisteltiin, oli moni freelanceri, muusikko, taiteilija, näyttelijä, teatterityöläinenkääntäjä, journalistiyms. epätavallisten työsuhteiden pakkoharrastaja huolissaan siitä, että heidät katsottaisiin jatkossa VÄKISIN yrittäjiksi vailla minkäänlaista työttömyys- tai sosiaaliturvaa.

Uuden lain tekstiä voitiin tulkita jopa siten, että vaikka kävisit vetäisemässä yhden humppakeikan kuukaudessa, olisit silti uuden laintulkinnan mukaan täysipäiväinen yrittäjä. Huolimatta siitä, että tällainen (tosiasiassa sivutoiminen) yrittäjyys ei millään tavoin estäisi sinua hakemasta kokopäivätöitä.

Lakiesitys runtattiin läpi ennätyksellisen nopeasti, kuten PersKeKo-hallituksella on tapana. Vielä loppukesästä 13.7.2015 asiaa vatuloi Salossa joukkoirtisanottuja morjestamaan saapunut Juha Sipilä, ja samassa yhteydessä touhun ja toiminnan mies, Jari Lindström houraili enteellisesti, että "yrittämisen esteitä tulisi purkaa".

Kuinka ollakaan, laki oli paketissa ja paketti pukinkontissa lahjana kaikille kansalaisille jo joulukuussa 2015. Metodi, jolla laki ajettiin läpi, oli tuttua hallituskauraa: ensin tehdään, sitten pohditaan. Asiasta kritiikkiä esittäville suututaan ja heitä uhkaillaan uusilla pakkokeinoilla, ja lopulta päädytään perumaan koko juosten kustu esitys ja valitetaan kun kaikkea vastustetaan.

Ikävä kyllä tämän lain kohdalla ei peruutettu, ja itkukin pääsee lähinä niiltä joihin lakia sovelletaan. Tässä tapauksessa se pääsee oletettavasti mieheltä, joka päätti sen kuuluisan sohvalla makaamisen sijaan ruveta tekemään jotain hyödyllistä, nimittäin valmistamaan käsityönä plektroja muusikonrentuille.

No, vituiksihan se meni tietenkin. Olemmehan Suomessa.

Yle 21.1.2016: Ei syytä huoleen.
Kävi nimittäin yllättäen niin, että plektroja valmistamaan ryhtynyt mies sai TE-keskuksen kimppuunsa, ja sitä myötä KELA:sta ilahduttavan tiedon, että hänen työttömyyskorvauksensa peritään takautuvasti takaisin yhdeksän kuukauden ajalta, koska hän on yrittäjä.

Kauanhan siihen menikin, vielä tammikuussa YLE uutisoi, että työ- ja elinkeinoministeriöstä vakuuteltiin ettei (uuden lain myötä) mikään oikeastaan muutu, ja että paniikki on aiheetonta.

Nyt kuitenkin jostain syystä tulkittiin, että koska hra Jansson on tienannut puuta veistämällä jopa 2000€ rahaa, on hän täystoiminen yrittäjä ja näin ollen häneltä peritään takaisin yhdeksän kuukauden toimeentulo. Peruskoulun matematiikalla yrittäjyyteen riittää siis tulo, joka on peräti 222€ kuukaudessa.

Kaksistaa. Kaksikymmentä. Kaksi. Euroa. Kuukaudessa.

Uuden yrittäjämme tuotteita myydään nettisivulla, jossa yhden plekun hinta on 6€. Yrittäjämme on siis myynyt kuukaudessa keskimäärin 37 plektraa. TE-tätien mielestä yhtä plekua on siis väkerretty noin 4.3 tuntia päivässä (160h / kk laskelma), ja näinhän sen on oltava, sillä muuten yrittäjämme voitaisiin lain mukaan katsoa osa-aikayrittäjäksi (jos siis voisi ottaa vastaan muuta työtä yritystoiminnan ohessa).

Työtä on siis tehty ihan helvetisti. Sehän autuaaksi tekee eikä palkka, jota on saatu 1,39€/h.

Suomen Yrittäjien checklistin päivitetty versio.
Kuinka joku virkamies voi olla näin helvetin tyhmä? Eikö matematiikka kuulu virkamiehen pätevyysvaatimuksiin? Eikö osata laskea, vai eikö vaan kiinnosta? Vai onko kenties jostain annettu ohje, että virkahenkilön tehtävänä on tiputtaa mahdollisimman monta ihmistä korvausten ulkopuolelle riippumatta siitä minkälaiseen taloustilanteeseen tämä menettely nämä ihmiset tiputtaa?

Viimeisin näistä on todennäköisin vaihtoehto, vaikka historian valossa voitaisiin kyllä liputtaa myös pelkän typeryyden puolesta.

Mutta siis aikuisten oikeasti: Kokopäiväinen yrittäjä, joka tienaa pari sataa kuussa (Suomessa, ei Intiassa)?

Miten voidaan järkevästi perustella, että työtön työnhakija voi olla vaikka osa-aikaisena mäkkärin kassalla palkkatyössä, josta hän voi tienata maksimissaan 300€ kuukaudessa ilman että se vaikuttaa hänen statukseensa tai tuloihinsa, mutta jos sama henkilö veistelee vapaa-ajallaan puusta plektroja parin sadan arvosta, hän muuttuu maagisesti yrittäjäksi - tuoksi tarunhohtoiseksi sankariksi, joka luo ympärilleen satoja työpaikkoja ja pistää talouden rattaat pyörimään - ja joutuu samantien puille paljaille?

No, jutuista päätellen (1 2) yrittäjämme itse on vakuuttunut tuotteestaan ja pyrkii tekemään siitä maailmanlaajuisen hitin. Sitä toivon minäkin, onnea yritykseen. Mutta tuskin tämä rankaisumentaliteetti ainakaan helpottaa taivalta - ja uskon vahvasti, että aika moni muu jättää tämän kohun jälkeen tilaisuuteen tarttumatta, vaikka olisikin jokin hyvä idea takintaskussa. Ilman rahaa on nimittäin vaikeaa elää, ja on käsittämätöntä, että kaikista poliitikkojen kultaisista bulsiittipuheista huolimatta yrittäjä on edelleen lainsuojaton ja vailla minkäänlaista taloudellista turvaa.

Jari Lindströmille ja muille vastaaville innovaatiotehtaille tiedoksi: Niin kauan kuin yrittäjyyden aloittamisesta tehdään väkisin vaikeaa ja yrittäjyydestä sinänsä taloudelliseasti rangaistavaa, ei uusia yrityksiä synny. Kun teillä kerran on se mandaatti säätää lakeja, tehkää koe-erä ja säätäkää vaihteeksi vaikka pari hyödyllistä. Jossain sivistysmaassa olisi tämänkin plektratehtailijan idea otettu lämmöllä vastaan ja ruvettu kehittämään hommaa yhteistyössä eteenpäin. Meillä tulee KELA:n kirjekuori ja kymppitonnin lasku.

Sokerina pohjalla TE-toimisto on herännyt tapauksen aiheuttamaan somekohuun ja puolustelee toimintaansa olemassaolevalla lainsäädännöllä - siis sen samaisen lain, jonka säätämistä vastustettiin joka ikisellä sektorilla niiden ihmisten keskuudessa, jota tämä pakkoyrittäjyyspykälä tuli sittemmin koskemaan. TE-keskuksen mukaan pelkona [yrittäjyyden ja työttömyysturvan yhdistämisessä] on, että "...sosiaaliturvasta tulisi eräänlainen yritystuki, joka voisi ajaa monet ilman sosiaaliturvaa elävät yrittäjät konkurssiin". Lohduttivat kuitenkin, että yritystoiminnan lopettamisen jälkeen pääsee suhteellisen nopeasti takaisin työttömyysturvan pariin.

Ahaa.

Miksi minulle tulee tästä lausunnosta mielleyhtymä kuntouttavaa työtoimintaa järjestävistä työpajoista? Tiedättehän, niistä joita valtio tukee luoja tietää kuinka monilla miljoonilla vuodessa? Niistä, jotka kilpailevat lainvastaisesti samoilla markkinoilla muiden yritysten kanssa, mutta joille maksetaan siitä, että niissä on ihmisiä orjatöissä?

Onko siis ymmärrettävä näin:

1) Jos kansalainen itse on aktiivinen ja tekee jotain sellaista, mihin sosiaali- ja työviranomaistäti ei ole häntä erikseen määrännyt, tulee kansalaista välittömästi rangaista oma-aloitteisuudesta. Mutta:

2) jos sama täti pakottaa ihmisen orjatöihin ilmaiseksi ja laittaa tämän kuntoutumaan Oy Työpaja Ab:hen, on sosiaaliturvan käyttäminen yritystukena äkisti ihan ookoo?


Jotain ihan pirun sairasta ja hämärää tässä kuviossa on.



-Pastori-




(Lopun kevennyksessä yrittäjän peukaloruuveista kertova kappale, Chubby Checkerin "Let's Twist Again", TE-tädin laulukirja, 15.12.2015, Helsinki: Sirkus-julkaisut 2015 / eduskunta Press).


sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Pyörät pyörimään


Onko tämä päällä? Haloo? <mikrofonin paukutusta>

There's no business like valtio's business.
Hyvää päivää, kansalaiset, medborgare, damer, och herrar <mikrofonin rätinää>. Jag heter Anne Berner, ja tulin kertomaan teille hieman ilouutisia valtakunnan ylälehtereiltä.

Kuten ehkä tiedätte, olen ennen ministerinuraani istunut ajatushautomo Liberan hallituksessa, joten voin ylpeydellä sanoa, että teidän hyväksenne tätä työtä painetaan todella kovalla ja yrittäjähenkisellä porukalla, sydän verellä ja lihas punoittaen.

Työ kantaa myös hedelmää, sillä olemme jälleen keksineet tavan parantaa hyvinvointianne. Havaitsimme nimittäin uudella työmaallani lakihautomossa, että joillakuilla teistä on vielä sen verran varallisuutta, että teillä on auto käytössänne <mikrofoni kiertää>.

Anteeksi, pieni hetki, en ögönblick, voisiko joku tuoda ilmaisen työharjoittelijan laittamaan tämän laitteen kuntoon? Kiitoksia, missäs olimmekaan? Ai niin, keksimme siis jälleen uusia tapoja yksilönvapauden, vapaiden markkinoiden, vapaan yrittäjyyden ja vapaan yhteiskunnan tukemiseen sekä edistämiseen (lainaus wikipediasta, Libera-säätiö, toim. huom.) 

Minulla nimittäin heräsi tässä aamupäivällä oivallus, että autoilu ei ole vielä tarpeeksi kallista tässä maassa. Oli kieltämättä hieman dagen efter, kun olin istunut iltaa Svenska handelhögskolanin Camillan ja Lillanin kanssa rapujuhlissa, mutta parhaat ideathan syntyvät aina sellaisessa luovassa tilassa!



Tässä se tulee : Yhtiöitetään tieverkosto

Ba.. da.. bumm... tsihhh




Ajatelkaa, kuinka hieno idea! Veuve Cliquot - pullot pöytään! Skool!
<ryystämisen ääniä>

Tähän ideaan olisin sijoittanut heti "Leijonan luolassa"!

<kammottavaa, hyeenamaista naurua>

<hajanaisia golf-aplodeja>

Ihan tulee mieleen se vanha hassuttelu, että maksais bensakin kympin litralta niin ei tulisi tiellä kuin tuttuja vastaan!

 <kiusallisen pitkään kestävää, kammottavaa, hyeenamaista naurua>

<kiusallisen hajanaisia golf-aplodeja>

Naarattaa niin, että naama repeää.
No mutta vakavoidutaanpa hetkeksi. Tällä rahas... oivalluksella säästetään verorahoja ihan tolkuton setelipino, saadaan about 900 miljoonaa kasaan vuodessa (Tällä rahalla voidaan loogisesti luopua 2 miljardin verokertymästä, jolla nyt korjataan tiestöä). Ja ihan aikuisten oikeasti ja käsi sydämellä, eihän tätä suinkaan suunnitella nykyisten maksujen päälle, vaan tilalle, uskokaa pois!
Kilpailutettu, yhtiöitetty ja peruskorjattu valtatie vm.2018


Kerätyt varat laitetaan sitten tieverkon kunnossapitoon, vannon kautta kiven ja kannon, tai mörökölli minut vieköön. No jos nyt ihan totta puhutaan, niin verorahaa ei oikeastaan riitä hassattavaksi kaiken maailman kehä 3:n ulkopuolisten tundra-alueiden kunnossapitoon, onhan niistä fyrkista jo valta-osa Panamassa. Sitä paitsi osaavathan landepaukut tiettävästi itsekin korjata tiensä, niin että tässä voidaan helposti lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla - ilmainen työ yhdistettynä siihen, että sen tehdyn työn (tien) käytöstä pitää vielä maksaa. Tämä on siis todellinen win-win-tilanne! Ja on vieläpä särmässä linjassa muidenkin hallituksen ajatushelmien kanssa!

<kuiskutusta>

Ai niin, pahoittelen, jos joku landepaukku pahoitti tuosta äskeisestä mielensä, mutta pitäähän teidän nyt jo pikku hiljaa ymmärtää että moderni keskustalaisuus toteutuu järkevämmin panssaroidun ministerimersun ilmastoidulla takapenkillä kuin haisevassa lantakasassa.

<hyvin voimakasta kuiskutusta>

Missäs minä olinkaan? <mikrofoni kiertää>
Voi härregud... viekää tuo pyörtynyt työharjoittelija saunan taakse ja hakekaa tilalle joku sellainen, joka on ruokittu tänään. Minulla on puhe kesken! <kolinaa ja raahaamisen ääniä> <paukahdus>

No niin, anteeksi nyt taas. Niin, olin sanomassa, että siis tällä arvalla voittaa 900 miljoonaa kotiin päin, tällä tarkoitan siis tietysti yhteistä etua, tai siis valtiota. Tai no, yhtiöhän se nykyään on, onneksi istun yhtiön hallituksessa!

<kammottavaa, hyeenamaista naurua>

<pitkä, kiusallinen hiljaisuus> <yskähdyksiä>

...Tällä kerätyllä rahalla saadaan vaikka mitä hienoa aikaan. Taitoa ja osaamista kyllä löytyy. Voidaan perustaa vaikka parikymmentä uutta kaivosta lappiin. Ne ovat tunnetusti hyvää bisnestä. Varsinkin kun ne kaivosoikeudet voidaan myydä lähes ilmaiseksi kavereille ulkomaalaisiin kaivosyhtiöihin. Tarkkakorvaisimmat ovatkin jo varmasti huomanneet, etten puhu äidinkieltäni saksaa, se kun on vähän huonossa huudossa nimenomaan pohjoisten äänestäjien keskuudessa historiallisten assosiaatioden takia. Mistä tulikin jostain syystä mieleen kielioppinatsi ja sitä kautta aasinsiltaa pitkin kopotellessani muistin, että pitääkin laittaa korvan taakse mietintö, jossa pohditaan voiko koulutuksesta leikata vielä vähän lisää.

Moderni keskiluokka matkalla risusavottaan.
Mutta hieno idea tämä on, palatakseni alkuperäiseen asiaan. Kuten tiedetään, yrittäminen tässä maassa on ihan tolkuttoman helppoa. Pistää töpinäksi vaan ja tsemppaa (kiitos Alex tästä hienosta termistä) ja rupeaa paiskimaan hommia, niin rahaa sataa ovista ja ikkunoista. Esim. kuljetusalan kannattavuus on tunnetusti varsin hyvä (1 2 3) ja rahtareilla on rahaa kuin rantarosvoilla (en sentään tarkoita länsirannikkoa, siellä asuu vain tuttuja, ei rahtareita).

Kyllähän tällä porukalla on mistä ottaa, samoin kuin köyhyysrajan alapuolella elävillä maakuntien asukeillakin, jotka puksuttavat ihan vaan huvikseen ja ajankuluksi 25 vuotta vanhoilla ladoillaan 200 kilometriä päivässä kaupunkikeskustoihin antelemaan työnäytteitään, sen sijaan että suosisivat julkisia, joita tunnetusti menee kymmenen minuutin välein. Kyllä sen verran pitää keretä odottamaan sen päivittäisen kolmen tunnin työmatkan päälle.

<epäselvää kuiskuttelua> <vaivaantunut tauko>

Siis ainakin pääkaupunkiseudulla. <kuiskutusta>

Ai ei kulje vai? <kuiskutusta>
On siis lopetettu? <yskähdys> <kurkun selvittelyä>

Kuvassa asiaan mitenkään liittymätön Spede Pasanen
No, hur som helst, ystäväni ja entiset kollegani Suomalaisen Työn Liitossa ja Perheyritysten Liitossa ovat jo ilmaisseet täyden tukensa tälle loistavalle avaukselleni. Hekin ymmärtävät että lisäämällä maksuja ja vaikeuttamalla entisestään kuljetusyrittäjien ja perseaukisten kansalaisten asemaa luodaan loistavat edellytyset innovaatiolle, kotimaisen kulutuksen kasvulle, suomalaisen työn arvolle ja kilpailukyvylle, sekä yleiselle uskolle hallituksen kykyyn hoitaa sille annettuja tehtäviä. Puhumattakaan siitä miten tämä ajatusten vuolaana virtaava Tonava edesauttaa hallituksen lupaaman 200 000 työpaikan syntymistä.

Tämän ehdotukseni katsotaan yleisesti olevan myös linjassa tähän mennessä suoritetun hallitustyön yleisen logiikkalinjan kanssa, sillä kaikkihan muistavat jo varmasti että 10% voikin joskus olla 90%, sori siitä, ja että koulutusta voi parhaiten tukea leikkaamalla sen rahoitusta ja kertomalla että se on tärkeää työtä koulutuksen edistämiseksi. Voiko viestintä enää tästä selkeämmäksi mennä? No tässä vielä rautakangesta väännetyllä selkokielellä : MAKSAKAA LISÄÄ, NIIN SUOMI NOUSEE. Ja sen osakekurssi myös, kunhan saadaan loputkin tästä firmasta yksityistettyä ja yhtiöitettyä.

Nyt pitää mennä, panssarimersu odottaa. Lähdetään Lillanin kanssa Chef & Sommelieriin illalliselle ja kuoharille, ties mitä hyviä ajatuksia vielä huomenna keksitään!

<karmeaa, hyeenamaista naurua>

Pus-pus, palaillaan asiaan ja pannaan pyörät pyörimään!

<kenkien kopina loittonee>

<syvä hiljaisuus>



-Pastori-


keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Suhteellisen kallista

Syöminen ja juominen - mikä houkuttava ajatus, jos on rahaa.


Tuttu kuvio monesta suomalaisesta pikkukaupungista - pääkatu on autio kuin neutronipommin jäljiltä.

Autiomaan tuuli puhaltaa ja pölypallo pyörii. Tai oikeastaan täällä kotimaassa vision korvaa räntä ja pakkanen, mutta tyhjää on joka tapauksessa.

Tilanne ei ole uusi, vaan sama on vaivannut pieniä paikkoja ja paikkakuntia jo vuosia. Ei olla enää 1980-luvulla, jolloin ihmisillä oli rahaa, eikä 90-luvulla, jolloin lama-aikaan baarit vetivät 2€ tuoppitarjouksilla ihmisiä sisään odottelemaan parempia aikoja.

Keskusta 22.30 keskiviikkoiltana
Yrittäminen on kallista, tiloista pitää maksaa vuokraa, palkat pitää maksaa (ainakin toistaiseksi) ja niin edelleen. Ns.kiinteät kulut ovat samat riippumatta siitä onko täyttä vai hiljaista. Siksi se olut maksaa melko paljon.

Kun ei olla Helsingin keskustassa, on todennäköisemmin hiljaista. Toki tsadissa se tuoppi maksaa helvetisti enemmän vaikka yleisöä onkin, syynä vessanrenkaan (kehä III) sisäpuolisen alueen yleinen järkyttävä hintataso.

Oli miten oli, ravintoloitsijoilla on syytä huoleen. Juuri muutama viikko sitten eräs maakunnassa toiminut soittoruokala, monelle tuttu keikkapaikka, sulki juuri ovensa kun yritteleminen ei enää maksanut vaivaa. Porukkaa kävi ilmeisen nihkeästi, minkä lisäksi ravintoloitsijoita kytätään ja verotetaan kuoliaaksi, eikä sen humalaisen asiakaskunnan paimentamisesta sitten lopulta jää kuin lämpimät muistot ja helvetisti velkaa. Kun sitten lafka laittaa lapun luukulle, alkaa paikallisissa itku ja poru, että missäs nyt syödään ja juodaan?

Viiden euron tuoppi voi olla kallis.
No - perusdilemma ravintoloitsijalla on paikan tyhjyys ja pohdinnan kohteena on että miten ihmiset saisi käymään siellä aktiivisemmin ja törsäämään enemmän. Vastaus on että ei oikein mitenkään, kun ei ihmisillä ole enää rahaa.

Eivätkä nämä viime aikojen työllistämistemppuilut ainakaan muuta tilannetta parempaan suuntaan.

Ravintoloitsija osuu asian ytimeen todetessaan, että se viiden euron oluttuoppikin voi olla kallis. Ajatellaanpa keskivertopalkansaajaa, tuota mystistä taruolentoa, joka tienaa vaikkapa 2000€ näppiin kuukaudessa. Vertailun vuoksi otetaan toinen henkilö, joka on kaikkien markkinatukien yms. ulkopuolella ja saa rahaa sosiaalitoimistosta 400€ kuukaudessa.

Jos 2000€ tienaavalla tuoppi maksaa 5€, se ei vielä tee suurtakaan lovea tämän tilipussiin. Vastaava 5€ panostus 400€ kuukausituloilla on 2% koko kuukauden käytettävissä olevista tuloista. 2000€ tienaavalla tämä tarkoittaisi suhteutettuna 40€ summaa. Moniko kävisi juomassa vaikkapa 10 tuoppia pitkin iltaa ravintolassa, jos niihin menisi fyrkkaa menisi 400€? Tai sitten se pihvi, á30€, bon appetit, maistuisiko samalla suhdeluvulla hintaan 150€?

Pieni keppana, kiitos.
Nykyinen trendi on, että toiset tienaavat jatkuvasti enemmän ja toiset merkittävästi vähemmän, mikä on yksi selittävä tekijä siihen, että kadut ja kapakat ovat autioina. Hallituskekkuleiden puheet viennin ongelmista eivät jaksa kiinnostaa ravintoloitsijaa, jonka pääasiallinen asiakaskohderyhmä ovat paikalliset asukkaat. Ravintolaa on vaikeaa viedä.

Oma neronleimauksensa on myös kiristää opiskelijoiden toimeentuloa - tuon ryhmän, joka on melko potentiaalinen ravintola-asiakkuutta ajatellen. Ilman alennuksia veloitettava 5€ on tällä ryhmällä vielä melko paljon kalliimpaa kuin tavallisen palkansaajan.

Oletetaan, että ihminen on sellainen nihilisti, että pystyy tulemaan toimeen hallituksen houreissa kaavaillulla 250€ opintorahalla. Vuokraan siitä menee väistämättä jotakin, vaikka asuisi minkälaisessa koirankopissa kaupungin laidalla ja menisi kesät talvet fillarilla kouluun. Oletetaan, että opiskelija on niin onnekas, että selviää 50€ omavastuulla vuokravelvoitteistaan saamansa asumislisän jälkeen. Kouraan jää loistavat 200€ kuukaudessa kaikkeen muuhun elämiseen. Jos opiskelija syö 5 päivänä viikossa koululla, ja ostaa omat eväät  illoiksi ja viikonlopuiksi, on tarjoustonnikalalla mahdollista päästä 100€ ravintomenoihin kuukaudessa. Jäljelle jää siis vielä satanen. Kaikkeen muuhun elämiseen. Jos tästä satasesta aletaan lohkoa 5€ tuoppeja, on jokainen ravintola-annos keppanaa arvoltaan 5% opiskelijan tuloista.

Normipalkansaajan lompakkoon verrannollisena tämä tarkoittaisi 100€ hintaisia tuoppeja.

Vieläkö janottaa?

Didn't think so.

Summa summarum : Jos sitä yrittäjyyttä halutaan ihan aikuisten oikeasti tukea (ja yrityksillä tarkoitetaan muutakin kuin pörssiin listattuja rahansiirtokoneita) on ratkaisu melko selkeä - ei viedä ihmisten viimeisiäkin rahoja, koska kuten tiedetään, ei niillä risusavotan risuilla voi ostaa yhtään mitään.


Kippis sille. 



**Edit 10:04 : Linkki vanhaan asiaa sivuavaan, loistavaan kirjoitukseen rahasta: http://www.luutii.ma-pe.net/vain-raha-ratkaisee/**

-Pastori-