perjantai 30. syyskuuta 2016

Silmät auki


Päivän aivopieru tulee tällä kertaa Kokoomuksen leiristä. On hienoa, että pyritään tasapuolisuuteen, eikä anneta kaikkia ääliöpisteitä esimerkiksi Perussuomalaisille. Silti olisin valtavan iloinen, jos kansanedustajiksi valitut henkilöt yllättäsivät joskus positiivisesti, ja näyttäisivät vaihtelun vuoksi olevansa fiksuja ja tehtäviensä tasalla olevia ihmisiä.

Pienistä koskista syntyy ajatusten Tonava.
Hallintotieteiden maisterin paperit taskuunsa saanut kansanedustaja Susanna Koski havaitsi A-studion keskusteluohjelmassa hämmästyttävän tosiseikan: Suomessa on tekemätöntä työtä vaikka millä mitalla. Riittää, kun katsoo metsään junan tai auton ikkunasta! Eikun hommiin!

(Linkki:https://www.facebook.com/astudio.yle/videos/1300685383298280/)

Risusavottahan tästä tulee ensimmäisenä mieleen. Ja risusavottaanhan tätä rinnastettiinkin heti kyseisessä ohjelmassa. Susku puolustatui kuitenkin sanomalla, että metsänhoito on ihan kunniallista työtä. Varmasti on.

Kunniallista työtä on myös istua eduskunnassa nostamassa kuuden tonnin kuukausipalkkaa + bonukset, ja osoittaa ammattitaitoaan puhumalla mottipäisiä asioista, joiden voisi olettaa kuuluvan omaan asiantuntemukseen  - kyseinen edustajatar kun nimittäin istuu maa- ja metsätalousvaliokunnassa


"Älä leiki perkele Jeesusta". -Risumies
Tämä saattaa tulla arvon edustajalle yllätyksenä, mutta metsänomistajat eivät välttämättä ilahdu, jos metsää ryntää äkkiä omatoimisesti hoitamaan joukko toimettomia nuoria kehäkolmosen sisäpuolelta. Tai ulkopuoleltakaan toisaalta, vaikka veikkaankin että Kallion hoodeilla on totuttu ehkä juoksemaan skuttassa hieman snadimmalla intensiteetillä kuin vaikkapa Kiteellä.

Metsänhoitotyö, niin kunniallista kuin onkin, vaatii nimittäin hiukan osaamista. Esimerkiksi maisterintutkinnon. Voihan sitä tietysti maisterikin olla vähän ääliö ja toistaitoinen, vai mitä.

Vaikka metsänomistaja suhtautuisikin myötämielisesti korpeen pölähtävää noobielaumaa kohtaan, on vielä pari pikku muuttujaa.

Taistelupari Kela + Verottaja, joka katsonee metsässä ryntäilevän vapaaehtoistyöntekijän yrittäjäksi. Sitten on vielä työvälineet, matkakustannukset, ja... ai niin, hei Susanna, yksi pikku juttu vielä!

Kuvassa haasteellisen
opetusympäristön apuväline.
Nimittäin PALKKA. Tiedäthän, se RAHA, MITÄ TYÖSTÄ MAKSETAAN.

Oikein hitaasti ja isoilla kirjaimilla, toista perässä: P A L K K A .

Hyyvä. Noin sitä pitää.

Osoittaa ehkä vähän kokoomuslaista maailmankatsomusta unohtaa mainita tällainen pikkuseikka. Ei sitä voi aina itse muistaa kun ajaa taksilla firman piikkiin ja liksaa tulee kuukaudessa tilille enemmän kuin siivoojalla on rahaa käytettävissään puolessa vuodessa. Ymmärtäähän tuon, kaikille tulee joskus pieniä kömmähdyksiä. Lipsahdus oli varmasti ihan tahaton, vaikka ahkerat siivoojatkin ovat kuulemma keskiluokkaa tämän teidän porukkanne mielestä. Mutta täällä arkitodellisuudessa monet meistä ihan oikeasti tarvitsevat rahaa.

Susanna, kerron sinulle nyt salaisuuden. Tavalliset ihmiset eivät koe ongelmaksi sitä, etteikö olisi mielekästä tekemistä. Kyllä sitä on. Siihen ei vaan riitä aika, kun pitää juosta toimeentulon perässä. Se vie kauhean paljon näitä resursseja, kun ei ole fyrkkaa, jolla maksaa laskuja, kulkea töihin, tai ylipäätään tehdä yhtään mitään. Tähän tarjoat lääkkeeksi tekemätöntä työtä?

Arvaa mitä? Lääke ei toimi. Ihmiset nimittäin tarvitsevat TOIMEENTULOA, eivät tekemätöntä työtä. Arvaan kyllä mikä on seuraava ajatuksesi tällä polulla. Nuorten omaksi parhaaksi varmaan on opetella tekemään sitä tekemätöntä työtä ilman palkkaa. Onhan jo muutenkin siellä siniveristen keskuudessa väläytelty, ettei palkalla välttämättä tarvitsekaan tulla toimeen.

Susanna, anteeksi sarkasmini, mutta mitäpä jos muokataan sanasi muotoon "Missä tahansa kun liikkuu ja katsoo ulos ministerimersun ikkunasta, voi nähdä maksamatonta palkkaa"?

Voisiko Susanna olla niin, että työttömyys ei johtuisikaan kyvyttömyydestä ja haluttomuudesta tehdä töitä? Voisiko olla sittenkin niin, että toisten harjoittama silmitön ahneus ja omaneduntavoittelu on muilta pois, eikä kakkua (palkkaa) sen takia riitäkään jaettavaksi kaikille?


Näkisimmekö metsän puilta, jos vaivautuisimme edes puhumaan oikeista asioista?








-Pastori-

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kannattaisi tutustua siihen miten sitä tekemätöntä työtä todellakin, ennen kuin alkaa nälvimään yhden kommentin perusteella jotain joka uskaltaa tuoda toisen näkökulman asioihin. Koski esittää ajatuksia, jotka aiheuttavat paljon vastustusta, mutta koska systeemimme ei kestä nykyisen kaltaista työttömyyttä millään tavalla, sitä pitää ihan oikeasti muuttaa. Ja sille muutokselle on tarpeen lisäksi myös perusteet ja mahdollisuus.
Missä sitä tekemätöntä työtä on, ja miten sitä päästäisiin tekemään? Kannattaa lukea vaikka tästä: http://www.libera.fi/blogi/vasemmistoliiton-kannustindenialismi/

Pastori kirjoitti...

Mielenkiintoinen kirjoitus joka on kerrankin kirjoitettu kiihkottomasti ja asiapohjalta. Kimppaan sinua sen verran, että Koski on kylläkin oikeassa siinä, että tekemätöntä työtä löytyy. Kuten kirjoitin, palkanmaksun kanssa on sitten vähän niin ja näin. Kahden tonnin kk-palkalla moni lähtisi mielellään hommiin, mutta monesti täällä pohjoisessa Karjalassa tuostakin puuttuu tonni. Toinen asia joka tuli linkkaamastasi tekstistä mieleen on se, että jos ihminen elää vaikkapa sosiaalitukien varassa, vähenee jokaista tienattua euroa kohden sata prosenttia toimentulotuesta. Tällöin ei liene mielekästä tehdä satasen työkeikkaa, jos sen vaikutus omaan talouteen on vain ja ainoastaan negatiivinen. Siinä mielessä perustulomallissa tai jonkinlaisessa negatiivisessa tuloverossa olisi kovastikin järkeä. Niitä satasen tai kahden palkanmaksajia on luultavasti enemmän (varsinkin pienyrityksissä ja kotitalouksissa) kuin niitä joilla on varaa tuohon kahden tonnin kuukausipalkkaan sivukuluineen.

Anonyymi kirjoitti...

Sosiaalitukien ja työn tekemisen yhteensovittamisessa on kyllä paljon tehtävää. Byrokratiakoneiston tehtävänä tuntuu nyt olevan pääasiassa itsensä työllistäminen, sen sijaan että katsottaisiin minkäänlaista kokonaisetua.

Mutta tärkein asia olisi kaikkien ymmärtää, että työn tekemisenkin tukeminen on aina paljon kannattavampaa koko yhteiskunnalle kuin työttömänä olemisen tukeminen. Jos riittävän tuottavia töitä ei ole, niin kannattaa kuitenkin tehdä vaikka niitä matalan tuottavuuden hommia pienemmällä palkalla + riittävillä tuilla. Työn tekeminen on aina paras ratkaisu sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Siksi Kosken lausunnon tahallaan väärin ymmärtäminen ja nälviminen on melko kyseenalaista.

Pastori kirjoitti...

En voi tietää mitä Kosken päässä on liikkunut tuon lausunnon aikana. Sitä ei teidä kukaan muu kuin hän itse. Ihmiset pillastuivat, koska lausunnon antajasta tulee sanotun myötä jäätävän ylimielinen kuva. Sellaisille ihmisille, jotka ovat lähetelleet satoja työhakemuksia ilman ainuttakaan haastattelupyyntöä, on tuollaisen "kattokaa, töitä on vaikka kuinka paljon" -lausunnon heittäminen ihan silkkaa vittuilua. Siksi häntä nälvitään, ja mielestäni ihan aiheesta. Hänellä on toki mahdollisuus tarkentaa sanomisiaan niin halutessaan, uskon että lehdistö jatkaa juttua oikein mielellään.

Toki yksittäisen ihmisen haukkuminen ei muuta tilannetta miksikään. Mielestäni on silti ilmaistava suuttumuksensa, jos kansaa edustava ihminen on kansan asioista ns. ihan pihalla. Silloin tulee väistämättä mieleen, että kyseinen ihminen ei tee töitään kuten pitäisi.

Mitä työnteon mielekkyyteen tulee, on toki hyvä että ihmisellä on töitä. Se ei kuitenkaan ole yksilön kannalta itseisarvo, kunhan elämä on mielekästä. "Tuottava työ" voi olla jotain ihan muutakin kuin perinteistä kahdeksasta neljään tehtävää puurtamista. Toiset ihmiset tuottavat myös henkistä pääomaa, esimerkkinä kirjailijat, näyttelijät, säveltäjät, jne. Tällaisella työllä ei ole juurikaan taloudellista merkitystä yhteiskunnan kannalta, mutta se on silti tärkeää. Ilman henkistä pääomaa kun ei sillä taloudellisellakaan ole juuri merkitystä. Taiteellinen työ on harvoin rikkauksia tuovaa, mutta se antaa elämään sisältöä.

Sisältöä elämään taas ei saa monistakaan ns. paskaduuneista. Jokin järjestelmä, jossa työnteko olisi aina kannattavaa, olisi syytä luoda pikaisesti. Muuten on hirvittävän vaikeaa perustella yksilötasolla, miksi juuri työttömän Anteron pitäisi ryhtyä myymään bambusukkia ja c-vitamiinia provisiopalkalla, jos Antero ei hyödy siitä taloudellisesti mitään. Paskahommiin tarttuminen nollakorvauksella ei varmasti kuulosta kenenkään korvaan erityisen houkuttelevalta.

Muun muassa tällaisia asioita pohtimaan olemme vaaleilla valinneet kansanedustajia. He voivat säätää lakeja, jotka vaikuttavat ihmisten elämään ja yhteiskuntaan. Vaadin että he tekevät työnsä ja lopettavat risusavotoista haaveilemisen.

Anonyymi kirjoitti...

Susanna Koski voisi esittää sitä kritiikkiä, myös hallituksen täysistunnossa, mutta vaivaisella 7 puheenvuorolla ei paljoa kritiikkiä voi esittää.

Arto Välimäki kirjoitti...

Muutama huomio hyvään kommenttiisi:

"En voi tietää mitä Kosken päässä on liikkunut tuon lausunnon aikana. Sitä ei teidä kukaan muu kuin hän itse. Ihmiset pillastuivat, koska lausunnon antajasta tulee sanotun myötä jäätävän ylimielinen kuva. Sellaisille ihmisille, jotka ovat lähetelleet satoja työhakemuksia ilman ainuttakaan haastattelupyyntöä, on tuollaisen "kattokaa, töitä on vaikka kuinka paljon" -lausunnon heittäminen ihan silkkaa vittuilua. Siksi häntä nälvitään, ja mielestäni ihan aiheesta. Hänellä on toki mahdollisuus tarkentaa sanomisiaan niin halutessaan, uskon että lehdistö jatkaa juttua oikein mielellään."

- Asiasta nousi näin kova kohu ja pillastus, juuri siksi, että lausunnon antaja oli Susanna Koski Kokoomuksesta. Jos vaikka überpopulistinen Ville Niinistö olisi heittänyt jotain vastaavaa, kukaan ei olisi reagoinut mitenkään. Lisäksi on hauska huomata, ettei Koski ainakaan minun käsittääkseni maininnut risusavottaa sanallakaan, kyseinen tulkinta on lähtenyt elämään ihan omaa elämäänsä. Monilla tuntuu olevan tarve ihan tahallaan tulkita asioita äärimmäisen kärjistetysti.

"Toki yksittäisen ihmisen haukkuminen ei muuta tilannetta miksikään. Mielestäni on silti ilmaistava suuttumuksensa, jos kansaa edustava ihminen on kansan asioista ns. ihan pihalla. Silloin tulee väistämättä mieleen, että kyseinen ihminen ei tee töitään kuten pitäisi."

- Kyllä tässä on enemmän kyse siitä, että kansa on ns. pihalla. Talouden mekaniikka, faktat ja toisaalta tunnepohjainen reagointi ovat tässä suurimmassa ristiriidassa. Kosken hahmo elää monien mielessä ihan omaa elämäänsä, ihan erilaista kuin Koski itse on. Vasemmisto on rakentanut hänestä itselleen maalitaulun, jonka sanomisia tulkitaan aina pahimman kautta ja erittäin tarkoitushakuisesti.

Jatkuu seuraavassa kommentissa...

Arto Välimäki kirjoitti...

...jatkoa edelliseen:


"Mitä työnteon mielekkyyteen tulee, on toki hyvä että ihmisellä on töitä. Se ei kuitenkaan ole yksilön kannalta itseisarvo, kunhan elämä on mielekästä. "Tuottava työ" voi olla jotain ihan muutakin kuin perinteistä kahdeksasta neljään tehtävää puurtamista. Toiset ihmiset tuottavat myös henkistä pääomaa, esimerkkinä kirjailijat, näyttelijät, säveltäjät, jne. Tällaisella työllä ei ole juurikaan taloudellista merkitystä yhteiskunnan kannalta, mutta se on silti tärkeää. Ilman henkistä pääomaa kun ei sillä taloudellisellakaan ole juuri merkitystä. Taiteellinen työ on harvoin rikkauksia tuovaa, mutta se antaa elämään sisältöä."

- Tässä kohtaa tulee esiin yksi erittäin tärkeä huomio, mikä yleensä sivuutetaan täysin. Työ ei tietenkään voi olla itseisarvo, mutta jokainen, joka ei itse omalla panoksellaan elätä itseään, elää muiden panoksesta. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jos et tee työtä elantosi eteen, jonkun muun tekemä työ on sinun elantosi. Olen hyvinvointivaltion, sosiaalisten tulonsiirtojen ja progressiivisen verotuksen voimakas kannattaja, mutta se fakta, että me jokainen elämme vain jonkun tuottamasta työpanoksesta, pitäisi näissä työn mielekkyys keskusteluissa pitää aina mielessä. Tilapäinen työttömyys, työkyvyttömyys, vajaakuntoisuus jne ovat täysin hyväksyttäviä ja normaaleja tilanteita tuen vastaanottamiseen ja yhteiskunnan pitää huolehtia siitä että sillä on kapasiteettia pitää huolta kaikista avuntarvitsijoista.

"Sisältöä elämään taas ei saa monistakaan ns. paskaduuneista. Jokin järjestelmä, jossa työnteko olisi aina kannattavaa, olisi syytä luoda pikaisesti. Muuten on hirvittävän vaikeaa perustella yksilötasolla, miksi juuri työttömän Anteron pitäisi ryhtyä myymään bambusukkia ja c-vitamiinia provisiopalkalla, jos Antero ei hyödy siitä taloudellisesti mitään. Paskahommiin tarttuminen nollakorvauksella ei varmasti kuulosta kenenkään korvaan erityisen houkuttelevalta."

- Perustelu on juuri tuossa yllä. Jos Antero ei halua elättää itseään omalla työllä, hänen elantonsa tulee jonkun muun selkänahasta. Peruste on mitä vahvimmin moraalinen.

"Muun muassa tällaisia asioita pohtimaan olemme vaaleilla valinneet kansanedustajia. He voivat säätää lakeja, jotka vaikuttavat ihmisten elämään ja yhteiskuntaan. Vaadin että he tekevät työnsä ja lopettavat risusavotoista haaveilemisen."

- Olet aivan oikeassa, kansanedustajien on syytä tsempata. Risusavottoja ei kuitenkaan ole edelleenkään heidän, ainakaan Kosken toimesta käsittääkseni ehdotettu.

Pastori kirjoitti...

Lämmin kiitos A.Välimäelle siitä, että internetissä on näköjään yhä mahdollista käydä sivistynyttä dialogia.

Olet oikeassa siinä, että työelämän ulkopuolella oleva yhteiskunnan jäsen saa elantonsa muiden tekemän työn avulla. Hän voi silti siitä huolimatta hyödyttää yhteiskuntaa monin eri tavoin ja useimmiten näin tekeekin. Ihmisellä on taipumus kyläyhteisömäiseen ajatteluun, vaikkakin perinteinen kyläyhteisö onkin jo hävinnyt. Tarkoitan tällä sitä, että ihminen huolehtii ensisijaisesti itsestään ja lähimmäisistään, ystävistään ja tuttavistaan, ja vasta sen jälkeen jos aikaa ja paukkuja riittää, yrittää ns. parantaa muuta maailmaa.

Kaikkea työtä ei voida mitata rahassa, vaikkakin yhteiskunnallisessa retoriikassa näin pyritäänkin tekemään. En tarkoita mitään utopistisia haaveita rahattomasta maailmasta, mutta on syytä muistaa ettei raha ole ihmisen elämän keskeisin ja tärkein asia. Ihmisen elämän mielekkyys koostuu monista asioista, mutta jatkuva talouskasvu ei ole sellainen. Ihminen ei oikeasti tarvitse aina uudempaa autoa, isompaa kesämökkiä ja trendikkäämpää kännykkää. Myös vähempään tyytymisellä voi elää mielekkäästi.

Tämän vuoksi jotkut voivat tyytyä elämään sosiaalituilla läpi elämänsä. On aina olemassa pieni prosentti ihmisiä, jotka eivät halua tai pysty osallistumaan yhteiskunnan pyörittämiseen. Se ei ole moraalisesti oikein, mutta koska elämme vielä toistaiseksi sivistyneessä yhteiskunnassa ja hyvinvointivaltiossa, on tätäkin meidän kollektiivisesti siedettävä. Harva silti haluaa olla köyhä läpi elämänsä, koska meidät on opetettu ajattelemaan elämässä onnistumista rahan ja omaisuuden mittareilla. Suurin osa työttömistä ja työelämän ulkopuolella olevistakin on osallistunut yhteiskunnan pyörittämiseen maksamalla veroja ennen siirtymistään työttömäksi.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa olen kiinnittänyt huomiota sellaiseen retoriikkaan, jonka pääasiallinen tarkoitus tuntuu olevan työttömien syyllistäminen ja mustamaalaaminen tilanteestaan. Varmasti jokin prosentti ihmisistä haluaa juoda kaljaa kotisohvalla, mutta suurin osa haluaa tehdä mielekästä työtä ja ansaita sillä oman elantonsa. Työttömät eivät ole todellisia vapaamatkustajia, vaan ne, jotka kikkailevat veroeuronsa yhteiskunnan ulottumattomille veroparatiiseihin.

Minusta olisi moraalisesti oikein, että yhteiskunnan lisääntynyttä kuormaa lähdettäisiin purkamaan tästä veronkiertäjien päädystä sen sijaan että keskitytään jälleen kepittämään vähätuloisimpaa kansanosaa. Varsinkin sillä sektorilla riittää sitä kuuluisaa tekemätöntä työtä.









Arto Välimäki kirjoitti...

Joo kiitos vaan itsellesikin, internetistä löytyy näköjään kaikkea kummallista, kuten tämmöistäkin keskustelua :)

Samoilla linjoillahan tässä paljon ollaan, ja miksi ei oltaisi kun asiat ovat kiihkottomasti ja kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna melko simppeleitä.

Tuosta syyllistämisestä olen kuitenkin melko lailla eri mieltä. Kuten tuossa ihan ensimmäisessä kommentissa jakamani linkin kirjoituksessa kuvataan, tämän syyllistämisen nostaa useimmiten esille vasemmisto ja ne muut tahot, jotka eivät ymmärrä tai halua ymmärtää talouden realiteetteja. Eihän kukaan nyt oikeasti halua työttömiä kurittaa tai mustamaalata. Työttömyyden ja siitä aiheutuneiden kustannusten noustua täysin kestämättömälle tasolle asioille on kuitenkin tehtävä jotain. Ja kun joku ehdottaa jotain, joka kaventaisi etuuksia tai lisäisi aktiivisuuden tarvetta, niin heti nousee vanha vasemmistoretoriikka ja vastakkainasettelun lietsominen pintaan.

Kuten linkkaamastani kirjoituksestakin selvästi ja hyvin perusteltuna ilmenee, sosiaaliturvan ja työttömyyskorvauksen tasolla on selvä yhteys työn vastaanottamishalukkuuteen. Tämän ääneen sanominen aiheuttaa monissa järkyttäviä primitiivireaktioita, vaikka asian pitäisi olla jokaiselle ajattelevalle ihmiselle täysin selvä. Se ei ole työttömien syyllistämistä tai mustamaalaamista, mutta joillain tahoilla tuntuu olevan tarve ja halu kääntää se sellaiseksi omien tarkoitusperiensä ajamiseksi. Vähän sama asia kuin tämä Kosken tapaus, jossa ylitulkinta ja käsittämätön someraivo alkoi yhdestä lauseesta, jossa kuitenkin oli ihan asiaa pohjalla.