perjantai 25. syyskuuta 2009

Ministereitä ja Tukiaisia

Oletko ikinä miettinyt, kuinka paljon rahaa mainostoimistot ottavat siitä, kun jonkin henkilön pärstää näytetään lehdissä ja televisiossa kuukausitolkulla? Suomalaiset puolueet maksavat vähintään joka neljäs vuosi imagonsa kasvojenkohotuksista tolkuttomia summia. Sen sijaan, että keskityttäisiin hoitamaan niitä töitä, mitä nämä Suomi OY:n vaaleilla valitut kipparit on palkattu tekemään, nämä keskittyvät lähinnä sättimään toisiaan, nostamaan palkkioitaan, ja tekemään suunnitelmia siitä, mitä sillä mahdollisella ensi kaudella voitaisiin ehkä jonain päivänä ryhtyä tekemään.

Peruspointti on tämä : Ihmiset, jotka on valittu hoitamaan tämän maan yhteisiä asioita, eivät ole tehtäviensä tasalla, ja me kaikki maksamme itsemme kipeiksi seuratessamme tätä pelleilyä. Ihmiset eivät ole kiinnostuneet politiikasta, koska kokevat voimattomuuden tunnetta seuratessaan väistelyä, unohtelua, kiertelyä, muistikatkoksia ja paskapuheita tv:stä ja lehdistöstä.

Ministerit ja totuuden puhuminen on viime aikoina näyttänyt tältä :

Anneli Jäätteenmäki puhui niin totta kuin osasi. Pääministerin ura loppui 68 päivän jälkeen kun hevonpaskasta rakennetussa labyrintissä nousi seinä pystyyn. Entinen varatuomari ja oikeusministeri ymmärsi, mitä lakikirjassa mainittu maineeltaan moitteeton Suomen kansalainen tarkoittaa, ja erosi ihan itse.

Ulkoministeri Ile Kanerva kannatti pehmeitä arvoja, ainakin mitä tulee omaan ja tekstiviestien kohteena olevan Tukiaisen Jossun järjenjuoksuun tulee.

Tukiaisia ovat saaneet muutkin politiikan ykköshahmot, esim. tämä Vanhasen Matti. Ilkka yritti saada Tukiaista tekstiviesteillä vähän samaan tapaan kuin köyhät ja opiskelijat lähestyvät erilaisia vippifirmoja. Korkojen kerahan näitä viestejä sittemmin makseltiinkin. Vanhasen Masa oli paremmin perillä asioista, ja ymmärsi vipata suoraan kansalta ilman viivästyskorkoja.

Päämies itse ei muista näistä asioista mitään, mikä on sikäli arveluttavaa, että yleensä muistinsa saunailloissa menettävät muut kuin absolutismin nimeen vannovat henkilöt. Ehkäpä tässäkin on tehty taas kuuluista lehdistön ja median väärintulkinta ja tosiasiassa ainoa absolutia onkin se, mikä valuu istuvan pääministerin suusta ulos, ei sisään.

Vanhanen on muun ökyilynsä ohessa valitellut, ettei näistä ministerin hommista edes tienaa kunnolla. Monet yksityispuolen yritysjohtahat tienaavatkin oikeasti enemmän. Ajatellaanpa vaikka Audi-miehenä tunnettuksi tullutta Esko Kiesiä.

Audi-mies joutui eroamaan puheltuaan pehmoisia Anna-lehdessä, vaikka tienaakin huomattavasti enemmän kuin istuva pääministeri. Audin muu yritysjohto oli sitä mieltä, että firman edun kannalta on hyvä että Kiesi lähtee.

Kuitenkin henkilö, joka luotsaa käytännössä koko Suomi Oy:n toimintaa katsoo voivansa istua kaikessa rauhassa pallillaan kuin tatti sammaleessa, vaikka hän on on valehdellut, unohdellut, puhunut valikoitua totuutta, muistanut väärin, selitellyt, kärsinyt akuutista dementiasta, kestittänyt rikoksesta epäiltyjä vaalirahoittajia ja myöntänyt runsaskätistä avustusta häntä vaaleissa rahoittaneille tahoille (Iltalehti 25.9.2009). Hyvä Suomi.

Ja kaiken tämän maksaa kansa (= Sinä, Minä, Me Itse), omasta pussistaan - veroina - puoluetukina ja muina korruptioinstrumentteina - jotta saamme samat naamat istumaan taas seuraavat 4 vuotta eduskunnassa valehtelemassa meille. Voimme nukkua yömme rauhassa kun leikimme, että tällä laivalla on kapteeni, joka tietää minne ollaan menossa.

Taannoin lehdet uutisoivat, että Suomi on euroopan vähiten korruptoitunut maa. Ainoa istuva pääministeri, joka ei suostu eroamaan tehtävästään vaikka enemmistö kansasta näin haluaisikin on tietääkseni Italian ykköstykki Silvio Berlusconi. Melkoisia velikultia molemmat. Nythän puhutaan jo koko eduskunnan hajottamisesta tilanteen rauhoittamiseksi.

Tässä hieman lisää linkkejä jotka kertovat Vanhasen kansansuosiosta :
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10


Kansa on tyhmää, eikä ymmärrä mitään. Siksi ehdotankin että ajankohtaistetaan hieman valtiojohdon sanastoa vastaamaan paremmin kansan syvien rivien ymmärrystä ja näkemystä päivän politiikan nykytasosta.


Tulevien, toivottavasti ennenaikaisten eduskuntavaalien jälkeen meillä on avoinna eduskunnan Paskapuhemiehen sekä kusipääministerin virat. Näihin virkoihin ei liene vaikea löytää ehdokkaita näistä vanhan linjan konkareista.



-Pastori-



- Päivitys 29.9.2009 -

Vanhasen talonrakennuspuuhia, joissa on ilmeisesti käytetty maksajana Nuorisosäätiötä, tarkastellaan nyt rikostutkinnan keinoin. Mikä ilon päivä. Nyt selvitetään oikein poliisivoimin, onko pääministerimme roisto vai ei. Paljonkohan nuorisosäätiötä tukeva RAY antaisi tälle vedonlyöntikohteelle kertoimeksi? Jos (ja toivottavasti kun) syyllisyys saadaan näytettyä toteen, on vihdoin aika antaa Matin mennä. Lisäksi voidaan miettiä, tarvitseeko Suomi pääministeriä, jonka toimia tutkitaan poliisin voimin.

perjantai 4. syyskuuta 2009

Brändejä ja mielipiteitä

Suomi on hieno valtio. Meillä on täällä sellainen periaate, että kuka tahansa saa vapaasti ja rajoittamatta ilmaista mielipiteensä, toisin kuin vaikka Kiinassa, jossa vääristä mielipiteistä pääsee linnaan 20 vuodeksi.


Suomalainen sananvapaus on yksi demokratiamme kulmakiviä, ihan niin kuin Ameriikassa. Meillä saa sanoa ääneen mitä ajattelee. Meillä joutuu syytteeseen nettikirjoittelusta kritisoidessaan valtakunnansyyttäjiä tai vaihtoehtoisesti saa potkut Audin myyntijohtajan työstä jos puhuu mottipäisiä naistenlehdille (Hourupäisimmät ovat muuten vaatineet myös jutun julkaisseen Anna-lehden päätoimittajan eroa).

Toisin kuin Kiinassa, täällä ihmisiä riepotellaan muutama viikko mediassa ennen julkista teloittamista. Sitkeimmät pirut kuten vaikkapa esim. Ilkka Kanerva ovat riippuneet ristillä jopa kuukausia ennen eroamistaan.

Suomen suvaitsevaisessa ilmapiirissä kukaan ei saa syytteiden ja potkujen uhalla sanoa mitään, mistä kenellekään tulee paha mieli (paitsi jos pilkan ja vittuilun kohteena on tapakristitty valkoinen heteromies).


Niin että mitä sananvapauteen tulee, paremmin meillä on asiat kuin jossain ihme kehitysmaissa.



Kehitysmaista puhuttaessa tulee yleensä mieleen köyhyys. Suomessa on vuonna 2009 yli 700 000 köyhää. Tämä tarkoittaa noin 15% koko väestöstä. Köyhiksi luokitellaan ihmiset, joilla on käytettävissään alle 13 000 euron vuositulot eli alle 1 100 euroa kuukaudessa. (Iltalehti) Jutta Urpilainen kylläkin kehui, että alle 3000 euroa kuussa tienaavat ovat pienituloisia, mutta koska Jutta on kasvanut pullossa eikä ole jutuistaan päätellen koskaan varsinaisesti ollut kosketuksissa todellisuuteen, tätä arviota ei ilmeisesti lasketa lukemaan mukaan.


Köyhien lisäksi meillä esiintyy myös jonkin verran henkistä köyhyyttä. Tutkimusten mukaan Suomi sijoittuu maiden välisten bränditilastoissa vasta sijalle 16. Tämä on ulkoministerimme Alex Stubbin mukaan erityisen huolestuttavaa.

Suomi on onnistunut viemään brändiään eteenpäin mm. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) avulla. Lehtien mukaan EIT on jakanut 15 viime vuoden aikana Suomelle enemmän tuomioita kuin kaikille muille pohjoismaille yhteensä. (Linkit: 1 2 3) Liekö sitten köyhillä ja väärin ajattelevilla jotain tekemistä tämän kanssa? EIT kun on yleensä painottanut sanavapauden ja vapaan tiedonvälityksen merkitystä, kun arvioidaan maan ihmisoikeustilannetta.


Alexi kävi innovoimassa koululuokkien kanssa ideoita Suomi-kuvan kiillottamiseen. Eräälläkin koululaisella oli tälläinen kuva Suomesta : "Ei ole paljon köyhiä. Täällä ei ole sellainen systeemi kuin joissakin maissa."

Alan ymmärtää miksi mielipiteitä halutaan kontrolloida. Olisihan se noloa, jos koululaiset ymmärtäisivät että maassa jossa 15% väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella on tosiasiassa helvetin paljon suurempiakin huolenaiheita kuin se, mitä muut maat meistä ajattelevat.

Systeemi on yhtä kuin sitä pyörittävät ihmiset. Jos joku G8-valtionpäämies tai vastaava tsaari sattuu vierailulle, köyhät ja pultsarit siivotaan näkymättömiin Hesan keskustasta. Ettei vaan tarvitsisi hävetä. Mitähän muutkin meistä ajattelevat.


Häpeä on teema, joka tulee köyhyyden yhteydessä vastaan väistämättä. Kun tähän vielä lisätään valtaapitävien välinpitämättömyys, on meillä valtavan hieno kulmakivi kansalliselle Brändille.



Suomi on toden teolla viileämpi kuin luulisitkaan, herra Stubb.


Tosiasia on se, että täällä Suomessa elää A- ja B-luokan kansalaisia. Erot ryhmien välillä kasvavat vuosi vuodelta, kun elinkustannusten kasvaessa todellinen köyhyys lisääntyy. Tätä ei joko ymmärretä, tai tästä ei välitetä. Voitaisiinkin todeta, että köyhiähän me kaikki olemme omalla tavallamme. Toisilla on vaan enemmän golf-osakkeita.

Jos halutaan kiillotaa Suomikuvaa, nämä pikku ongelmat pitäisi ratkaista. Toinen vaihtoehto on pistää väärinajattelevien turpa väkisin kiinni ja leikkiä ettei ongelmaa ole olemassa.




-Pastori-