sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Kasvua otsalohkossa

Uutisissa on ollut kreikkalaista kansantanssia tarjolla jo useiden kuukausien ajan. Talousuutiset ovat siinä mielessä mielenkiintoista luettavaa, että niiden käyttämä kuvakieli hakkaa dramaattisuudessaan useimmat menneet ja nykyiset kaunokirjalliset tekstit. Lehdistö yrittää uutterasti ylläpitää suurta draamaa kertoessaan elvytyksestä, tasapainottamisesta, katastrofista, pimittämisestä, uhkasta, kaaoksesta, jne.

Mieleen tulee amerikkalaiset tv-ohjelmat, joissa helvetillinen action-musiikki pauhaa taustalla ja veristä uhria raahataan teholle jonkin puoskarin huutaessa taustalla ehdotuksia intuboimisesta tai defibrillaattorin käytöstä.

Kuten yllämainitussa, myös talousuutisoinnista jää falski ja muovinen maku suuhun.


Joka vitun tuutista tungetaan ajatusta siitä, kuinka "kasvu on edellytys hyvinvoinnin lisääntymiselle". Koko ajatusmaailmamme perustuu oravanpyörä-ajatteluun, jossa juuri 20 vuotta täyttänyt kansalainen puserretaan yliopiston / teknillisen koulutuksen läpi minimiajassa lainarahalla, jonka jälkeen hän painaa 45 vuotta hommia lieska perseessä kilpaillen työpaikkansa säilymisestä sadantuhannen toisen pässin kanssa.

Homman nimi on se, että kun ihmisellä on jatkuvasti kiire, huoli toimeentulosta, velkojen maksusta sekä työpaikan säilyttämisestä "kiihtyvässä kilpailutilanteessa" tai "dynaamisessa työympäristössä", sekä sisäänrakennettu gloorian käsitys työnsä ääreen kuolemisen sankarillisuudesta, ihminen ei yksinkertaisesti ehdi tai jaksa pysähtyä hetkiseksi ajattelemaan: "Onko tässä kaikessa minkäänlaista järkeä?"

Kun kansa painaa duunia eikä kerkeä miettiä missä mennään, tapahtuu vähemmän kiireisten (lue: rikkaampien) keskuudessa se varsinainen rikastuminen ja hyvinvoiminen.


Kuinka moni uskoo, että nykymaailmassa "kasvu" tarkoittaa sitä, että kun Oy Suomi Ab:lla pyyhkii hyvin, se näkyy tasaisesti kaikkien suomalaisten tilipussissa?


Kreikka on hieno esimerkki tästä hyvinvoinnin jakautumisesta.

1) Pankkiirit, sijoittajat, osakemeklarit ynnä muu rahavalta (jatkossa hyeenat) pelaavat peliä nimeltä sijoittaminen. Sijoittamisessa on nimellinen riski, että homma menee munilleen ja rahat katoavat. Homma on kuitenkin mietitty siinä mielessä varmaksi, että siihen on sotkettu takaajiksi valtiot mukaan.

2) Käytännnössä hyeenat eivät voi hävitä. Peleistä tulee rahaa, ja kun riskisijoitukset kaatuvat, itketään krokotiilin kyyneliä takaajien suuntaan. Eihän pankkien voi antaa kaatua, yhteiskunnan tulee auttaa. Ollaan äkisti samassa veneessä.

3) Ihan sama laulu kuin kotimaisessa 90-luvun lamassakin, pienellä vivahde-erolla; nyt hyeenat ovat sitä mieltä, että koska Kreikalla ei olekaan varaa maksaa kollektiivisen uhkapelin tappioita, pitää hyeenoiden saada yksityistää Kreikan omaisuutta - eli käytännössä nylkeä uhri vielä kolmanteen kertaan luita myöten.

Luuleeko joku tosissaan, että tälläinen porukka jakaa "kasvun" tuotot tasan kaikille, kuin joku globaali Robin Hood iloisine veikkoineen?


Toiseksi voitaisiin kysyä, onko tämä "hyvinvoinnin" ainoana totuutena tarjottu malli edes teoriassa mahdollinen? Voiko kasvu jatkua loputtomiin? Miten on mahdollista, että kaikki ovat kilpailukykyisiä? Kuinka kaikki voivat voittaa?

Aivan.

On ilmiselvää, että ihmisiä kusetetaan täysin häikäilemättömästi ja koko ajan.


Onko järkeä ravata aina vain kiireisemmällä tahdilla tekemään tulosta, jonka generoima hyvinvointi valuu eliitin hyvinhoidettuihin käsiin, ja niiden kautta Kauniaisissa sijaitsevan huvilan säästöpossuun? Onko järkeä tavoitella "kasvua" jonka todellisena maksajana olet vain sinä itse, ja jonka ainoa todellinen nettohyötyjä on Björn Wahlroos tai joku hänen klooneistaan, joka puku päällä kertoo kuinka itse ottamalla vastuuta ja yrittämällä saadaan Suomi nousuun? Tämän menon jatkumisen puolesta äänesti jälleen noin viidennes suomalaisista.

Miksi sinun pitää maksaa rikkaiden ostamat ässäarvat omalla työlläsi?



-Pastori-