Tuttu dilemma - Tarttis Saada Rahaa. On hieman hankalaa nauttia 1,5 viikon mittaisesta kesälomasta täysin siemauksin, kun on tullut törsättyä yltiöpäisesti esim. sähkö- ja puhelinlaskuihin. Pikavippaaminenkaan ei ole vierasta. Tältä pohjalta tulee jotenkin kumma fiilis, kun katselee lehdestä tilastokeskuksen keskimääräisiä palkkatilastoja ryystäen samalla Lidliläistä tarjouskahvia joka maistuu kamalalta. Saksalaisilla on tunnetusti pitkät perinteet erityyppisistä paahtohommista.
No, lehden mukaan Suomalaisen miehen keskipalkka on kuulemma 3500 euroa kuukaudessa. Naiset tienaavat 2667 euroa kuukaudessa. En tunne ketään joka tienaisi mitään tämän suuntaistakaan. Moni tienaa kolmanneksen näistä jos on oikein hyvä kuukausi.
Mikään ei ole niin hienoa kuin tilastotiede. Tilastot kertovat paitsi keski- ja mediaanipalkoista, myös sen paljonko on keskimääräinen tuntiansio. Tässä kauppalehden artikkelissa se on 14,50 euroa tunnilta, naisilla 11,70 euroa.
Lukion lyhyellä matematiikalla tämä tarkoittaa että suomalainen mies tekee keskimäärin 241 tuntia töitä kuukaudessa, ja nainen 227 tuntia. Melko hyvämoraalista työväkeä, sillä tästä tulee keskimäärin 12 tuntia päivässä (miehet) ja 11,35 tuntia (naiset) mikäli lasketaan että kuukaudessa on 20 työpäivää (8 tunnin päiviä).
Sen sijaan jos kerromme tuon 14,50 € (11,35€) normaalilla työajalla 150 tuntia kuukaudessa, saamme palkaksi 2175 € (1702 €) kuukaudessa. Nämä kun ovat vielä bruttopalkkoja joista leipaistaan keskimääräiset 25 prosenttia päältä (omakohtainen petumetri-arvio) valtion pohjattomaan kirstuun, alkaa perimmäinen syy keskimääräisen palkansaajan keskimäärin maanantaista perjantaihin kroonisena jatkuvaan vitutukseen selvitä.
Petumetri - orgaaninen laitteisto jolla mitataan ns. perstuntumaa (omit. huom.)
Tässähän voisi nyt tilastomatemaattisemmin orientoitunut henkilö alkaa protestoimaan että ei tilastoa voi noin lukea. Minulla on hänelle kuitenkin kaksi yksikköä painavaa asiaa. Ensinnäkin on perusteetonta, että tilastoja - joiden lukemiseen tarvitaan jotain erityisiä lukutaitoja - käytetään lööppien pohjana sellaisenaan koska ne poikkeavat rajusti normaalimaailman oloista. Herää äkisti kysymys, että kenen intresseissä on esittää suomalaisten olevan puolta rikkaampia kuin he todellisuudessa ovat? Poliitikkojen? Yrittäjien? Suuri osa aamulihapiirakkaansa Helsingin kauppatorilla jyrsivistä kaduntallaajista kuitenkin uskoo mukisematta kaiken lukemansa.
Toinen asia on se, että rahaa ja naisia ei saada tekemällä tilastoja, joten matemaatikon kannattaisi ajan hengen mukaisesti mittauttaa markkina-arvonsa kentällä ja mennä johonkin oikeisiin, kovapalkkaisiin töihin. Suomea uhkaa jatkuvasti työvoimapula, ja henkilöille jotka osaavat vääntää todellisuutta omiin tarkoituksiin sopivaksi tilastomatemaatikon tavoin löytyy takuuvarmasti helvetin hyvin palkattuja töitä höpöheikkinä esim. myynnin tai konsultoinnin värikkäästä maailmasta.
Höpöhöpöstä maksetaan hyvin. Kysykää vaikka Koop Arposelta, Pete Parkkoselta, Anna Abreulta tai heidän sedältään Aku Ankalta.
Se ei tietysti ole mikään uutinen, että meille suolletaan ns. bulsiittia ympäri vuorokauden niin paperimedian, internetin, tv:n kuin radionkin välityksellä. Uutinen on se, että paskapuheesta on tullut vakiintunut, hyväksytty maan tapa kommunikoida ylhäältä alaspäin. Epärehellisyys on standardi. On ihan ookoo kusettaa ja sumuttaa silmään, niinhän kaikki tekevät.
Bulsiitti - uusiutuva orgaaninen alkuaine, jolle modernin teollisuusvaltion talousjärjestelmän toiminta pitkälti perustuu (sark. huom.)
Perustuslakia olisikin syytä muuttaa pikaisesti. Sisällöltään eltaantuneessa vanhassa laissahan muun muassa todetaan että valtiovalta kuuluu Suomen kansalle, julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, ja että kaikki ovat tasavertaisia lain edessä.
Voin vain kuvitella millaisen hersyvän naurun tämä hupaisa pikku ohjekirja herättää rahaporukoiden rapukesteissä. Toivossa on hyvä elää, totesi selänpesijä kimppasaunassa. On ne melkoisia velikultia.
-Pastori-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti