Suomi on hieno valtio. Meillä on täällä sellainen periaate, että kuka tahansa saa vapaasti ja rajoittamatta ilmaista mielipiteensä, toisin kuin vaikka Kiinassa, jossa vääristä mielipiteistä pääsee linnaan 20 vuodeksi.
Suomalainen sananvapaus on yksi demokratiamme kulmakiviä, ihan niin kuin Ameriikassa. Meillä saa sanoa ääneen mitä ajattelee. Meillä joutuu syytteeseen nettikirjoittelusta kritisoidessaan valtakunnansyyttäjiä tai vaihtoehtoisesti saa potkut Audin myyntijohtajan työstä jos puhuu mottipäisiä naistenlehdille (Hourupäisimmät ovat muuten vaatineet myös jutun julkaisseen Anna-lehden päätoimittajan eroa).
Toisin kuin Kiinassa, täällä ihmisiä riepotellaan muutama viikko mediassa ennen julkista teloittamista. Sitkeimmät pirut kuten vaikkapa esim. Ilkka Kanerva ovat riippuneet ristillä jopa kuukausia ennen eroamistaan.
Suomen suvaitsevaisessa ilmapiirissä kukaan ei saa syytteiden ja potkujen uhalla sanoa mitään, mistä kenellekään tulee paha mieli (paitsi jos pilkan ja vittuilun kohteena on tapakristitty valkoinen heteromies).
Niin että mitä sananvapauteen tulee, paremmin meillä on asiat kuin jossain ihme kehitysmaissa.
Kehitysmaista puhuttaessa tulee yleensä mieleen köyhyys. Suomessa on vuonna 2009 yli 700 000 köyhää. Tämä tarkoittaa noin 15% koko väestöstä. Köyhiksi luokitellaan ihmiset, joilla on käytettävissään alle 13 000 euron vuositulot eli alle 1 100 euroa kuukaudessa. (Iltalehti) Jutta Urpilainen kylläkin kehui, että alle 3000 euroa kuussa tienaavat ovat pienituloisia, mutta koska Jutta on kasvanut pullossa eikä ole jutuistaan päätellen koskaan varsinaisesti ollut kosketuksissa todellisuuteen, tätä arviota ei ilmeisesti lasketa lukemaan mukaan.
Köyhien lisäksi meillä esiintyy myös jonkin verran henkistä köyhyyttä. Tutkimusten mukaan Suomi sijoittuu maiden välisten bränditilastoissa vasta sijalle 16. Tämä on ulkoministerimme Alex Stubbin mukaan erityisen huolestuttavaa.
Suomi on onnistunut viemään brändiään eteenpäin mm. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) avulla. Lehtien mukaan EIT on jakanut 15 viime vuoden aikana Suomelle enemmän tuomioita kuin kaikille muille pohjoismaille yhteensä. (Linkit: 1 2 3) Liekö sitten köyhillä ja väärin ajattelevilla jotain tekemistä tämän kanssa? EIT kun on yleensä painottanut sanavapauden ja vapaan tiedonvälityksen merkitystä, kun arvioidaan maan ihmisoikeustilannetta.
Alexi kävi innovoimassa koululuokkien kanssa ideoita Suomi-kuvan kiillottamiseen. Eräälläkin koululaisella oli tälläinen kuva Suomesta : "Ei ole paljon köyhiä. Täällä ei ole sellainen systeemi kuin joissakin maissa."
Alan ymmärtää miksi mielipiteitä halutaan kontrolloida. Olisihan se noloa, jos koululaiset ymmärtäisivät että maassa jossa 15% väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella on tosiasiassa helvetin paljon suurempiakin huolenaiheita kuin se, mitä muut maat meistä ajattelevat.
Systeemi on yhtä kuin sitä pyörittävät ihmiset. Jos joku G8-valtionpäämies tai vastaava tsaari sattuu vierailulle, köyhät ja pultsarit siivotaan näkymättömiin Hesan keskustasta. Ettei vaan tarvitsisi hävetä. Mitähän muutkin meistä ajattelevat.
Häpeä on teema, joka tulee köyhyyden yhteydessä vastaan väistämättä. Kun tähän vielä lisätään valtaapitävien välinpitämättömyys, on meillä valtavan hieno kulmakivi kansalliselle Brändille.
Suomi on toden teolla viileämpi kuin luulisitkaan, herra Stubb.
Tosiasia on se, että täällä Suomessa elää A- ja B-luokan kansalaisia. Erot ryhmien välillä kasvavat vuosi vuodelta, kun elinkustannusten kasvaessa todellinen köyhyys lisääntyy. Tätä ei joko ymmärretä, tai tästä ei välitetä. Voitaisiinkin todeta, että köyhiähän me kaikki olemme omalla tavallamme. Toisilla on vaan enemmän golf-osakkeita.
Jos halutaan kiillotaa Suomikuvaa, nämä pikku ongelmat pitäisi ratkaista. Toinen vaihtoehto on pistää väärinajattelevien turpa väkisin kiinni ja leikkiä ettei ongelmaa ole olemassa.
-Pastori-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti