Olo on kuin Uuno Turhapurolla: Kattokaa ny tätäkin, taas on taskut tyhjät! Kyllä kaikki maksaa nykyään niin mahottoman paljon!
Kun köyhä saa joskus rahaa, sitä alkaa myös kulua haipakalla tahdilla. On trattaa, maksua, kehotusta ja uhkavaatimusta sekä Anttilan kuvastoa postiluukussa. Kun akuuteimmat verikoirat saa karisteltua kintereiltä, alkaa tietysti holtiton rahankäyttö kaupungilla. Esim. sellaisiin säädyttömyyksiin kuin uusiin kenkiin ja paitaan saa helposti kulumaan yli 100 euroa rahaa.
Jos oikein pistää ranttaliksi, saattaa kyytiin tarttua myös hampurilaisateria ja vaikkapa paketti Gilletten partateriä. Siinä ne ylijäämät sitten monesti ovatkin. Odotellaan veronpalautuksia ja rukoillaan autovanhuksen hyvinvoinnin puolesta iltaisin. Saatanan kone älä hyydy. Amen.
Melkoisen Pappa aihe, mutta jos mennään taas aikamatkalle wanhaan kunnon Suomen marcan aikaan, voidaan äkkiseltään todeta että hintaa on vuosien varrella hilattu ylös vähän yhdestä jos toisestakin hyödykkeestä. Kaikki maksaa ihan Törkeän Paljon. Luulen että konstaapeli Reinikainenkin olisi aikanaan antanut armon käydä oikeudesta, jos asiakas olisi pamauttanut turpaan sellaista sohvamyyjää joka kehtaa tyrkyttää rupisesta lehmännahasta kokoon kyhättyä hirvitystä hulppeaan 30000 markan hintaan.
Hommahan perustuu siihen perusajatukseen, että kaikki käyvät töissä ja tienaavat kuussa käteen keskimäärin 2500 euroa. Mikäli kuitenkin olet jossain muussa palkkaluokassa (ja esim. allekirjoittaneen lähes kaikki tuttavat ja sukulaiset ovat) tulee kulutusjuhlaan äkisti tietynlaista nihkeyttä. Alkaa tuntua kohtuuttomalta, että plasmatelkusta pitäisi maksaa 5000 euroa, jos tv:n reaalihinta vastaa suunnilleen kahden vuoden käytettävissä olevia tuloja. Juuri tästä syystä ihan kaikilla suomalaisilla ei ole vielä plasmatelkkua.
Probleema on kuitenkin se, että yhteiskunnan päättävässä asemassa olevat kekkulit ovat selkeästi korkeammassa palkkaluokassa kuin herra ja rouva Keskiverto. Heillä ei ole henkilökohtaista ongelmaa nimeltä köyhyys, ja siten heille on ihan herttaisen yhdentekevää maksaako juustopaketti kaupassa 5 vai 15 euroa. Jos juustoa tekee mieli, pistetään lähettipoika tuomaan ja lyödään tukko euroja kouraan. Illalla on koktailkutsut ja ooppera - pitää ehtiä laittautumaan. Kuka siinä ehtii markettiin.
No, mikä sitten on kohtuullista? Se, että jokaisella olisi mahdollisuus ostaa kaupasta ruokaa ilman että täytyy miettiä onko varaa syödä muutakin kuin tonnikalaa ja makaronia, jos haluaa saada vuokransa maksettua. Tämä kuitenkin vaatii tiettyjä uhrauksia.
Sielu myytävänä! Hinta 10 euroa tunnissa + ilta- ja viikonloppulisät!
Mene mihin tahansa OY / AB :hen töihin, ja vastaasi tulee ennen pitkää jonkinlainen helppoheikki, konsultti tai koordinaattori joka haluaa pitää palaverin. Palaverissa kerrotaan firman arvoista ja siitä, kuinka henkilökunta sitoutuu talossa noudattamaan niitä. Käytännössä tämä niljake yrittää kertoa sinulle, että olet myynyt sielusi korporaatiolle, joka maksaa henkisen energiasi vampyroinnista 10 euroa tunnilta.
Jos olet oikein tajunnan räjäyttävän tehokas ja työllesi omistautunut, saatat saada hymyilevät kasvosi kehystettyyn polaroidkuvaan ja muhkean parinsadan euron bonuksen. Kyllä siinä sitten on työporukka kateellinen kuukauden työntekijälle.
Kuulin eräästäkin tehtaasta puistattavan tarinan, joka korniudessaan lähentelee jo taidetta. Työntekijöille oli pidetty palaveri, jossa oli oikein läppäriltä ja screeniltä näytetty kuinka tehdas muuttaa Kiinaan, jollei tehokkuutta saada parannettua. Olivat sitten vielä tosissaan kehottaneet työntekijöitä miettimään työpisteessä käytettyjen askelten määrää. Olisiko mahdollista ottaa vähemmän askelia työpisteellä, että saataisiin tehokkuutta?
Tässä vaiheessa hälytyskellojen pitäisi jo soida kenellä tahansa. Onko korkeasti alalle koulutetty työntekijä todella sellainen imbessilli, että hän tarvitsee herra johtajan kertomaan hänelle miten työpisteellä kävellään? Mutta tämähän on ajan trendi. Mitä törkeämmin esiinnytään, sitä vakuuttavampaa toiminta on. Lisää marmoria seiniin, tarvitsemme näyttävyyttä. Joutaa sinne tehtaaseen vähän huonommissakin farkuissa.
Rajansa siis kaikella. Mitään erityistä ideologiaa noudattamatta toivotetaan nyt näin postuumisti kaikille hyvää vappua ja toivotaan antoisia työpäiviä ja pian alkavia kesälomia kaikille. Kesä tulee rytinällä, ja silloin kitara soi, varpaita uitetaan järvessä, grillataan makkaraa hyvässä seurassa ja juodaan pienet viinit!
-Pastori-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti