perjantai 15. tammikuuta 2010

Musamaailman pohdiskelua part IV

Kulkurit suuntaa studioon alkavana viikonloppuna. Tarkoitus on äänitellä tulevaisuutta silmällä pitäen nippu singleteoksia, joita julkaistaan sitten tasaisin väliajoin pitkin kuluvaa vuotta. Hyviä kappaleita on tullut ulkopuolisilta säveltäjiltä aikamoinen kasa, ja materiaalia on myös omasta takaa syntynynt viime aikoina, jos ei nyt kiitettävästi, niin ainakin tyydyttävästi. Single-kerrallaan-konseptissa on äkkiä ajatellen kovastikin järkeä. Levyistä on nimittäin tullut jossain määrin kertakulutustavaraa, myynninedistämiseen tarkoitettua promomateriaalia, joita jaellaan keikkailun yhteydessä kiinnostuneille.

Taannoin CD-levyn julkaisu oli harvinaista herkkua, johon ei ihan joka peräkylän elviksellä ollut mahdollisuutta taloudellisesti, tekniikasta nyt puhumattakaan. Moinen on historiaa, kuka tahansa pystyy äänittämään, masteroimaan ja painamaan nipun hengentuotoksiaan pihalle kotiPC:ltään ainakin jonkinlaisella laadulla. Mac-miehet älkööt vaivautuko tässä kohtaa aloittamaan sitä ikuista debaattia. Pitäkää uskontonne. PC on äänitykseen hyvä laite. Piste.

Edesmenneen loisteputki-kakkosen (Neon2) jätkät puhuivat aikanaan jossain haastattelussa, että siihen aikaan kun heillä breikkasi ja levyu leivottiin eetteriin, ostettiin rojalteilla omakotitalo. Nykyisellään saattaa samalla levymyynnillä saada sen verran hiluja kasaan, että saa päivitettyä auton vuosimallia parilla vuodella ylöspäin, jos hyvin käy. Pulla-aika on siis ohi, mitä levyillä rikastumiseen tulee.

Levyjen myynti laskee tasaisesti. Pari vuotta sitten päivätyssä uutisessa mainitaan että alamäki on jatkunut jo viimeiset 7 vuotta. Käyrä tulee tuosta tuskin nousemaan enää perinteisin keinoin, tällä tarkoitan siis sitä myyntisellaista.

Piratismi sekä globaali tarjonta on sitä luokkaa, että levyjä pitäisi myydä kymmeniä miljoonia ennen kuin artistin osuus alkaa tuntua siellä lompakon pohjalla. Se ei ole kovin realistinen tavoite, jos lauletaan kielellä, jota puhuu ja ymmärtää 0,083 prosenttia maailman väestöstä.

Tästäkin luvusta voidaan vielä karsia suurin osa, koska aniharva pääsee sellaiseen radiosoittoon, että edes viideosa väestöstä tietäisi mikä bändi eetterissä milloinkin sydänsurujaan vollottaa. Leipä on siis palasina maailmalla, ja jos musiikilla haluaa tienata, on oltava valmiina kiertämään peräkylien tavernoja ja lavoja hyvin ahkerasti.

Lauri Tähkä ja kumppanit rynkyttivät päätä karjalan mäntyyn hyvinkin 15 vuotta ennekuin mänty antoi periksi. Täytyy nostaa hattua heille, jotka ovat jaksaneet tarpoa tämän pitkän suon halki ja päässeet pinnalle tehden sellaista taidetta, mihin oma sydän uskoo. Harvalla riittää moiseen pitkäjänteisyyttä, ja monet valitsevatkin sen helpomman tien - takuukaupallisen tusinan tuottamisen englannin kielellä. Onhan tällä tavaralla aina isot globaalit markkinat. Miksi tehdä vuosikausia töitä, kun voi tulla tähdeksi yhdessä yössä? kuuluu Anna Abreu kysyneen.

Toivotamme onnea projektille. Maailma on iso paikka tähdenlennoille ja sellaiseksi pyrkiville. Ammattitaito vaatii aina vuosien työn.


-Pastori-

Ei kommentteja: